Voihan vitsi sentään mitä settiä Neljänsuora heitti Myllysillan tanssilavalla Suomenniemellä. Keikalle oli lähdetty suurin toivein siitä, että illan aikana kuultaisiin koko kesän toivottu Yön reunalla, mutta illan aikana kuultiinkin kaikki - siis ne kaikki (okei, melkein kaikki) - loistavat vanhat biisit. Vastatuuleen, Tähtien tiellä, Musta tuntuu, Aamulla vastauksen saat, kesäyö, Lolita, Raudat ranteissa... siis taisi Ensihoitajan suosikeista jäädä enää puuttumaan Sun kanssa, Uusi vuoden aika, Juuri tänä yönä ja Aurinko. Okei, okei... siis onhan noita suosikkeja vino pino, mutta noita ensimmäisiä ei ole juuri soiteltu keikoilla. Nyt kun ne on kuultu voitaisiin soittoon ottaa Elämä kaunis, Sua vain hän kaipaa, Viimeinen äkkilähtö ja mitä näitä mahteja, kuulemattomia biisejä vielä on. Aina pitää olla jokin uusi työn alla itsellä, niin miksei myös bändillä. Nyt vaan pojat näitä harjoittelemaan ja soittoon. Me luvataan tulla kuuntelemaan niitä isolla joukolla ;-)

Niin siis viime torstaina oli kesäkauden tanssilava päättäjäiset Myllysillan lavalla - tanssilavalla ihanassa maisemassa niemennokassa, veteen kaartuvien riippakoivujen katveessa. Tanssi-ilta oli siinä poikkeuksellinen, että sinne tultiin kaukaa. Kaverit pitkin Suomen maan kokoontuivat juhlistamaan ennen tansseja Ensihoitajan syntymäpäiviä. Sillälailla harvinaisia, että eipä ole Ensihoitaja juuri synttäreitään päässyt juhlistamaan aikuisvuosilla - monesti ne ovat menneet tien päällä pilliauton kyydissä tai kuoleman väsyneenä kuorsatessa sängyn pohjalla ajettujen vuorokausien jälkeen. Mutta nyt - nyt oli kesäloma.

Kakku oli tehty ja skumppa jäähtymässä. Kukkamekko silitettynä odottamassa iltaa. Ei kuin odottamaan tyttöjä juhliin. Voi kun oli kivaa, kun kaikki olivat pukeutuneet viimeisen päälle hienoihin kellomekkoihin ja tyllihameisiin - ainoa vaan, että meinasi helmojen kanssa tulla ahdasta autossa ;-) Ensin siis syötiin, sitten keitettiin kahvia ja juotiin tietenkin synttärikakkukahvit ja apua, kohta tulee kiire... Kiiruusti matkaan kohden Myllysiltaa - onneksi sinne ei enää ollut sataa kilometriä enempää matkaa.

Viimeiset reissulaiset odottivat meitä jo Myllysillalla ja mitä - eturiviin tietenkin, mutta sitä ennen täytyisi tehdä yksi juttu. Nimittäin ottaa kuvia - meistä, kun kerrankin kaikki olivat mekoissa ja laittautuneina ja sadekin jätti meidät rauhaan. Ja ne kuvathan tietenkin otettiin siellä rantakoivujen katveessa järven aaltojen liplattaessa rantakiviin. Tässä kaunis kiitos meidän kuvaajalle, että saatiin kerrankin koko konkkaronkka samaan kuvaan. Tuli ihan huippuhyviä otoksia. Varsinkin niistä viimeisistä, jossa kaikilla taisi olla jotain hauskaa mielessä ;-)

Kuvia edestä, kuvia takaa ja sivusta ja sitten odottamaan sitä bändiä lavalle - siis, siis, mitä, kuka ja ketä... siis tietenkin Neljänsuoraa... Mutta millaista Neljänsuoraa - tänä iltana ihanaa nostalgista vanhaa Neljänsuoraa - Neljänsuoraa niiltä vuosilta, kun Ensihoitaja tykästyi bändin musiikkiin. Voi, kun tällaisia iltoja olisi enemmän. Ensihoitaja oli ainakin ihan myyty. Ensimmäinen ja toinen setti oli kyllä niin pitkälle vuosien takaisia balladeja, että välillä saattoi itse kultakin silmäkulma kostua. Voi, että... ihan paras synttärikeikka Ensihoitajalle. Kiitos pojat!

Mutta voi - kaikki hyvä loppuu aikanaan. Mutta vielä pitäisi hakea nimmarit ja ottaa yhteiskuvat ja tänään niihin liittyi eräs ylläri. Ensin odotettiin, että harvemmin keikoilla käyvät saavat kuvansa ja nimmarinsa. Sitten otettiin porukalla kuvia pojat ja mekot ja sitten... Kuules Antti, onko teillä hetki aikaa? Kuin niin? No, jos mä käyn vaihtamassa vaatteet ja otetaan vielä yksi kuva... Kyllä pyöri silmät artistilla päässä ja kuuli kuinka aivot raksuttivat, että mitä ihmettä!!! No, no...eiköhän se onnistu. Vanhan linjan nopeisiin lähtöihin tottunut Ensihoitaja lupasi pojille, että 5 minuuttia ja hän tulisi takaisin. Ei muuta kuin kipinkapin autolle ja vaatteen vaihtoon, mutta millaisten vaatteiden???

Auton peräkontista nousi esiin jotain punaista, keltaisilla heijastinnauhoilla ryyditettynä ;-) Eli nyt otettaisiin kuvan Ensihoitajan tarinoita - Ja Neljänsuoraa ;-) Kukkatyllimekosta heijastinhousuihin ja aikaa pari minuuttia. Siinä parkkiksella hieman hysteriaa meinasi tuo prosessi aiheuttaa, kun ihmiset tajusivat mitä tässä tapahtuu...kyllä ne viimeiset autot nauroivat, kun näkivät mitä sinne tyllien alle vedettiin. Mutta lopulta oli täysi sotisopa päällä. Maihareista heijastin takkiin ja takaisin.

Koska ulkona oli jo pimeää ja bändi auton takana niin onnistui Ensihoitaja lompsimaan lähes perille kenenkään huomaamatta. "Iltaa, tänne oli tilattu ambulanssi" Kyllähän siinä jokunen suu loksahti auki ja hymyjä pyrki huulille. Että eihän toi nyt ole tosissaan... Jassen kommentti olikin, että eipä ole ennen taidettu ottaa näin suunniteltua kuvaa ;-) No, olihan tuota reilun vuoden verran suunniteltukin. Mutta nyt on kuva - ihan mahtavaa pojat - kiitos teille kaikille tästä. Paras setti ikinä ja vielä tuollainen kuva lopuksi. Kyllä oli onnistunut ilta ja mitä, mitä...kohta pitää taas päästä uudelleen. Jo torstaina... siis ylihuomenna olisi seuraava mahis. Taitaa keikka toteutuakin, kun saivat Hilmankin yöllä kotiin, niin on soittimetkin taas täällä etelässä. Eli jospa torstaina taas vietettäisi synttäreitä - pari päivää etukäteen blogin 2-vuotista taivalta. Onhan tämä Ensihoitajan taaperoikäinen oppinut jo kävelyn sijaan juoksemaan ja tarinoilla on jo ihan oma tahto - suorastaan uhmaikää lähestytään ;-) 14.8. siis 2-vuotispäivä ja siihen mennessä ollaan aikalailla 7000 lukijassa ja 90:ssä sivutykkäyksessä. Molemmista uupuu vähän - käykääs lukemassa ja tykkäilemässä. Muuten blogi kiittää ja kumartaa teitä kaikkia mukana eläneitä ja kasvuun kannustaneita. KIITOS - te teette tämän ;-)