Kai se on aloitettava tarina risteilystä vol 3, ennen kuin käy niin, ettei Ensihoitaja enää muista mitä piti tarinoida. Viikko on kovin pitkä aika - ainakin näin huonomuistiselle höperölle. Ensihoitajan piti oikein laskea, että eikö siitä ole kuin viikko - no ei oikeasti ole. Mukavat asiat tuntuvat vain niin kaukaisilta, kun ne on ohitettu. Oli kyllä mahtavan mukavat risteilyt. Työasiat unohtuivat oikeasti, mieli keveni ja siinä sivussa lompakkokin... kolme päivää aikaa koluta Tallinnan kauppoja. Oikeasti! Ensihoitajan ystävä toi jo osan Ensihoitajan ostoksista pois ensimmäisen reissun jälkeen, mutta kyllä silti matkalaukku ja reppu olivat täynnä kotiin tullessa. Ihan liian täynnä - mihin ihmeeseen nuo kaikki mahtuvat tässä asunnossa?

Niin siis soppailuahan tuo resuaminen sisälsi paljon. Hyvin naiselliseen tapaan soppailtiin tietenkin vaatteita. Farkkuja, neuleita, paitoja... ainoa minkä Ensihoitaja tällä reissulla malttoi välttää oli laukkukaupat. Kääk, ne on ihan kuolemaksi Ensihoitajan tilille ;-) Tottakai reissuilla piti poiketa myös vanhassa kaupungissa ja nestemäisiäkin tuliaisia itselle ostaa. Muutama ihana vaaleanpunainen skumppapullo. Mitä - ai mille se maistuu? Show what, pullo oli niin kiva. Toisaalta ei Ensihoitaja noista alkoholeista juuri ymmärrä, joten miksipäs ei niitä ostaisi pullon perusteella? Aiemmiltakin reissuilta ostetut kissapullot ovat tuossa kaapin päällä odottamassa käyttötarvetta. Ps yhden oon avannut ja se ainakin oli ihan hirveän pahaa.

No, mutta jos maissa soppailtiin laivassa sitten hippailtiin. Eli vielä oli yksi Neljänsuora bileilta jäljellä. Pikkasen painoi taustalla kaksi aiempaa iltaa, mutta silti jaksettiin vielä yksi ilta - ihan täysillä. Viimeiselle reissulle Ensihoitaja joutui kiertämään Suomessa lähtöselvityksen kautta hakemaan liput ja vaihtamaan hyttiä. Samassa kerroksessa pysyttiin, mutta toisella kyljellä ja ihan keulassa - seuraavassa ovessa luki suites. Herran jestas, miten kylmä hytti oli. Saatuaan tavarat sisään Ensihoitaja väänsi lämmitykset täysille ja purki kassista valmiiksi vaatteet illan bileitä varten. Eka tarina tänne nettimaailmaan ja laivan irrottua pikkiriikkiset päiväunet. Onneksi matkan teko oli tällä reissulla suhteellisen mietoa ja leppoisa keinutus tuuditti Ensihoitajan unten maille. Salkkareille ylös ja sitä siinä sivusilmällä katsellessa kaunistautuminen iltaa varten ja tänään oli tarjolla myös Merta edemmäs kalassa -ohjelma. No mitä sitten - no sitä, että siinä oli kalassa illan artisti Antti Ketonen. Tottahan se piti katsoa - onneksi kanava näkyi ja keikkakin alkoi ohjelman jälkeen.

Yhdeksän maissa Ensihoitaja sai itsensä liikkeelle ja suuntasi askelensa kameroineen laivan yökerhoon kuulostelemaan illan housebändiä. Ihan hyvää musiikkiahan ne soittivat, mutta kun odotettiin sitä toista orkesteria, niin siinä kuulostellessa tätä ensimmäistä ehti päivittää facebookin, instan ja twitterin maailman menosta sekä lukea päivän polttavimmat uutiset. Kymmeneltä alkoi tämän reissun viimeinen show. Ja sinne - lavan eteen taas tuttujen fanikavereiden kanssa ja muutaman tuntemattomammankin.

Viimeisenä iltana laiva oli huomattavasti edellisiltaa täydempi. Matkassa oli myös nuorempaa väkeä ja kyllä - huomattavan päihtynyttä väkeä. Jopa niin päihtynyttä, että osa jopa häiriköi keikan kulkua omalla päihtyneisyydellään. Mutta eipä siitä sen enempää, koska täällä ei ole tarkoitus muistella tätä vaan sitä mitä kivaa reissulla tapahtui. Taas mentiin, aiempien iltojen mukaan neljän settiä poikien tahdissa ja puolilta öin katseltiin midnightshowta. Settien sisältöjä oli taas muuteltu, ettei meidän poloisten monta reissua matkaavien tarvinnut kuunnella joka ilta samoja säveliä. Setissä soiteltiin taas muutama harvemmin kuultu biisi ja taisi tähänkin settiin mahtua joku, jota Ensihoitaja ei aiemmin ollut livenä kuullutkaan. Mutta meno oli hyvä ihan loppuun saakka ja vielä illan lopuksi Ensihoitajan piti saada kuvia - paljon lisää kuvia, koska edelliset kuvat olivat lähteneet Ensihoitajan tarinoita - Ja Neljänsuoraa sivulta jo jakoon ja tavoittaneet varmaan kaikki fanit - seuraaviin päivityksiinhän piti saada uutta materiaalia :-) Kiitos pojat, kun taas jaksoitte tulla kuvaan.

Viimeisten kuvien jälkeen Ensihoitaja totesi olevansa niin loppu, ettei enää tehnyt muuta mieli, kuin vetäytyä oman hytin rauhaan ja katselemaan nukkumatin kuvia - aamullahan oli tarkoitus herätä taas ajoissa ja lähteä vielä kerran maihin. Maissa piti taas kiertää kauppoja ja raahata tavaraa laivaan... Melkein tuli kiire paattiin, kun se oli lähdössä kohden Suomea ja reissun viimeistä pätkää. Tavarat laukkuihin ja hetkeksi silmät kiinni. Vielä ennen reissun loppumista piti kiertää laivan kaupat ja paluumatkatarjonta, mutta väsymys alkoi tässä vaiheessa olemaan sitä luokkaa, ettei mistään enää oikein jaksanut kiinnostua. Samalta näytti vähän myös muiden laivamatkustajien vaeltelu päämäärättömästi laivan käytävillä.

Vihdoin oltiin satamassa ja ulkona laivasta. Ensihoitaja ajatteli, että odottelee ihan rauhassa satamassa kiireellisempien menemistä ulos, mutta kuinka ollakaan 5 min jälkeen paikalle puksutteli ratikka, jossa ei ollut oikeastaan ketään. No, sitten ei odotella vaan mennään sillä kotiin. Ratikka, juna, bussi ja vihdoin kotona. Ultimaalisen väsymyksen saattelemana purettiin laukut ja kassit ja katsottiin seuraavaksi aamuksi työkamppeet kasaan. Illalla ei enää juuri tarvinnut juuri muuta miettiä vaan pään tavoittaessa tyynyt oli uni jo vallannut Ensihoitajan mielen. Minä nukuin - bändi jatkoi vielä monta päivää keikkailua.

Kiitos kaikista kolmesta risteilystä - huippista oli taas! Seuraavassa tarinassa jatkuu tournee sunnuntaisella Mölyapinoiden keikalla vai jatkuuko... Mutta siis palataan asiaan - liikkukaa varovasti ja onhan teillä jo nastat alla, yöpakkaset tulee!