Voi tätä ihanuutta, kun taas päästiin keikalle – näkemään Nelkku ystäviä ihanaisia ja kuulemaan bändin sulosointuja. Kyllähän tässä oli jo ihan tarpeeksi taukoa ollutkin – melkeen puolitoista kuukautta ;-) Mutta, kun nyt saatiin taas keikkaputken pää auki niin kyllähän sitä taas mennään. Pesäkallio Lahti, Mariellan tukholman risteily… ja mitä – seuraavalle viikolle on jo varattu Eckerön miniristeilyt. Miksi ihmeessä nää kaikki osuu peräkkäisille päiville?

Mutta siis lauantaina Pesäkalliossa aukesi tämän vuoden keikkaputki. Vaikka tuo Pesäkalliokin kuului Ensihoitajan nuoruuden kotikulmien tanssilavoihin, ei Ensihoitaja koskaan ollut kuitenkaan siellä. Ai miksi? No siksi, että silloin siellä oltiin todella tiukkoja ikärajojen kanssa – ei päässyt Ensihoitaja 17-vuotisna kuuntelemaan ja katselemaan Hallikaista vaikka kuinka olisi mieli tehnyt. Aikuisuuden tullessa nuo lapsuuden maisemat sitten jäivät ja opiskeluaikana tanssilavat muuttuivat baareihin, missä muutkin saman ikäiset kävivät. Niin ja siihen aikaan niissä ei ollut mitään live-esiintyjiä.

 

Pesäkallio oli kuitenkin tänä lauantaina Ensihoitajan määränpää. Sinne lähdettiin Ensihoitajalle tuttuun tapaan ajoissa ja auto parkkeerattiin mahdollisimman lähelle ovea, ettei Ensihoitajan tarvinnut liukastella peilijäisellä pihalla yhtään ylimääräistä askelta. Oli muuten liukasta. Tiekin kiilsi, kuin hyvin putsattu peili, mutta maltti,, kun oli valttia matkoista selvittiin. Kotimatkalla muutama peuranpentu koetti hieman häiritä menoa ja testasi auton jarrutehoja, mutta ”haukansilmä” Ensihoitaja havaitsi ne onneksi sen verran ajoissa, että ehtivät peurat pötkiä alta karkuun.

Mutta joo, miksikäs se Ensihoitaja oli taas pakannut itsensä autoon ja suunnannut kohden Lahden eteläistä taajamaa ja Pesäkalliota? Niin siellä olisi lavalla tuttuja poikia ja vähän vieraampia poikia - nimittäin Neljänsuora ja Onnentähti. Ai, että sitä taas hemmoteltiin Ensihoitajan korvaa ja silmää. Lavalle oli sovittu treffit muutaman fanikaverin kanssa ja siellä sitä oltiin hyvissä asemissa odottamassa illan ensimmäisiä tahteja. Ensimmäisenä lavalle kapusi Onnentähti ja siinä päästiin jo lämmittelemään tahtivarvasta ja availemaan ääntä mukana laulamisen merkeissä. Tunnin päästä lavalle nousi Neljänsuora – Antti, Juha, Jussi, Jasse ja Johan. Antti saapui lavalle etsien kadonnutta mikkiään ja sen löydyttyä ilta lähti käyntiin Tuhmalla tytöllä… Hups mitenkäs se nyt alkoi tollaisella kappaleella – ihan takuuvarmasti oli veikattu ensimmäiseksi Aalloilla, aalloilla. Melkeen meni pasmat sekaisin ;-) 
 

Kolme settiä ja loman aikana kovasti uudistettua ohjelmistoa. Tässähän Ensihoitaja joutui ihan käsi puutuneena kuvaamaan ;-) Meno oli vauhdikasta ja solisti oli ehkäpä juonut lavallisen energiajuomaa ja kahvia ennen lavalle tuloa, koska virtaa riitti varmasti vielä enemmän kuin normaalisti. Vai olikohan tuo vielä lomaenergiaa J Jossain vaiheessa iltaa tuntui, että Pesäkallio oli päättänyt jäädyttää meidät, vaikka lavan edustalla pompittiinkin musiikin tahdissa. Tuulettimia oli ihan liikaa ja ne liian kovalla nähden väkimäärään. Siinä jo artistikin alkoi miettiä, josko tässä pitäisi pukeutua ja kurkkuaan suojata. Ensin haettiin takahuoneesta takki – seuraavaksi Storesta huivi. Niin huivi – sehän sitten päätyi illan päätteeksi Ensihoitajan ranteeseen. Mitenkäs siinä niin pääsi käymään – nopeat refleksit kuvaajalla, kun huivi lensi niin näpit nappasi ;-) Tuli muuten käyttöön – on nytkin Ensihoitajan päässä pitämässä vallattomia kutreja kurissa. Eikä Neljänsuoran tuubihuivia vielä ollutkaan täällä 4S:n mannekiinilla.  

Mutta niin se vaan päättyi sekin ilta Neljänsuoran musiikin parissa – Ensihoitajan 30:s keikka ja ei muuta kuin kohden uusia kymmenlukuja kiireen vilkkaa. Seuraavaa keikkaa odotellessa – ai joo, sehän oikeastaan meni jo…sillä tätä tarinaa synnytetään Tukholmassa Mariellan kannella 7 odotellessa paluuta kohden armasta kotimaata ja illan toista Nelkku keikkaa. Malttakaahan mielenne – näitä tarinoita tässä nyt lähi päivinä ja viikkoina putkahtelee kuin sieniä sateella. Nyt jännätään saadaanko tämä laivan verkolla julkaisuun – tekstihän nyt aina tulisi, mutta kun ne kuvatkin pitäisi saada mukaan.