Tänään olisi tarjolla tarina numero 100. Siis oikeasti onko Ensihoitaja rustannut jo niin montaa tarinaa - ihan niin monta keikkaa ei toki vielä ole, mutta onhan Ensihoitajalla muitakin juttuja tarinoissa tai oli. Viime aikoina on ollut niin kiire, ettei ole keikkojakaan meinannut keretä naputella. Mutta tarinassa numero sata mennään taas studioon. Niin taas - kolmannen kerran. Tällä kertaa kuultaisiin heviä. Niin, ja koska kaikki jo tietävät, että tässä jaksossa Antti tippui niin - oltiin studiossa viimeistä kertaa. Hienostihan Antti siellä pysyi kokonaista kuusi jaksoa. Toki me oltaisiin mielusti kuulosteltu vielä muutama genre ja yhteislauluja muiden esiintyjien kanssa. Mutta nyt ei voi mitään - hevi ja Ketonen vaan ei ollut se yhdistelmä, jolla kansa olisi äänestänyt.
Alkujaan tässä studioiden välissä oli tarkoitus pyörähtää keikalle Kouvolaan kuulostelmaan Neljänsuoraa, mutta... talvi teki tuloaan ja kaikki Nelkkukaverit olivat menossa jonnekin muualle, töissä tai jotain. Yksin ei huvittanut lähteä ajelemaan lumentuiverrukseen pimeässä. Toinen syy oli voitto - Ensihoitaja voitti perjantai-illaksi liput standup komiikan pariin Helsingin Presidenttiin Viherviisikolta. Mentiin lapsuuden ystävän kanssa kuuntelmaan Jack Björkludia ja parisuhdeopasta. Show oli ihan ok, mutta voi harmi miten vähän oli kuulijoita. Salissa oli tilaa varmaankin jollekin 500:lle ja paikalla oli noin 30 ihmistä. Ei menty sitten ihan ohjelman mukaan vaan esiintyjä veisteli juttuja paikallaolijoista. Mukava pläjäyshän tuo oli ja sai hymyn huulille. Mutta tuon jälkeen ei enää kerennyt millään Kouvolaan - tai kerennyt ja kerennyt, mutta ei millään jaksanut. Mutta pääsipä sitä sitten studioon sunnuntaina kuitenkin. Eihän siellä kuultaisi tietenkään Neljänsuoraa, mutta paikalla studiossa oli myös bändistä Juha. Sehän olikin jo melkeen kuin keikalle olis menty ;-)
Oopperassa putosi Mikko, mutta me näkisimme lavalla vielä hevi Antin. Tätä vetoa ainakin Ensihoitaja oli odottanut toisiksi eniten, heti oopperan jälkeen. Miltäköhän hevi-Antti mahtaisi näyttää? Ihan heti ensimmäisenä ei kyllä Anttia hevilaulajana osaa kuvitella. Pitkää lettiä eikä raspikurkkua nähtykään, mutta sellainen Neljänsuoran näköinen hevi vetohan sieltä tulla tupsahti. Ei laulussa ollut mitään vikaa - päin vastoin - musiikillisesti se oli oikein mainio, muttei se kyllä heviä ollut. Myös vaatettaja ja maskeeraaja olisivat voineet onnistua työssään paremmin. Kerrankin Ensihoitaja on samaa mieltä Veitolan kanssa lepakkopuku ei tehnyt Antista pelottavaa hevimiestä vaan kyseessä oli yhtä pelottava hahmo, kuin lapsi lepakkopuvussa hallowenina. Olisivat vaan antaneet Antin laittaa sen perukin - julkaistujen kuvien mukaan se teki hevi-Antista paljon hevimmän näköisen. Ja miksi se tähti silmän päällä? Se ei ollut yhtään heviä - ei.
Mutta vaikka kuinka nätisti laulettiinkin ja yleisön seassa käytiin laulun aikana ketkuttamassa lanteita niin ei. Antin oli aika lähteä kisasta. Harmi, mutta jos positiivisesti ajattelee - päästään taas useammin keikalle koko bändin kanssa ja kuullaan useampi kappale. Harmi vain, että keikkakalenteriin ilmaantuneet lauantaikeikat eivät oikein osuneet kohdalleen. Menivät ihan turhan kauas. Tai no, käytiinhän sitä jo yhdellä.
Muuten hevi jakso ei hirveästi aiheuttanut tuntemuksia. Musiikkilajina hevi on käytännössä katsoen Ensihoitajalle täysin tuntematon. Ehkä tämä ei siksi saanut Ensihoitajaa ollenkaan innostumaan niin kuin viime jakson ooppera. Ai, no ei Ensihoitaja mitään ooperastakaan ymmärää, mutta se kuitenkin puhuttelee kovin erilailla, kuin hevi. Mutta jos pitäisi tuon illan kovin veto valita niin Pete Parkkosen avausnumero oli aivan huima. Kokonaisuus oli todella hevi. Peten voisi nähdä minkätahansa hevibändin keulahahmona. Tässä jaksossa siis äänet olisi menneet Petelle, jos niitä ei olisi kohdennettu eräälle kisasta pudonneelle Ketoselle.
Voi tuota iltaa - ei lähdetty kotiin ihan samalla fiiliksellä kuin edellisestä jaksosta. Vaikka varmaan me kaikki - Ketonen itsekkin - tiedettiin pudotuksen olevan lähellä, ei oltaisi haluttu kuitenkaan vielä pudota. Eikä vielä olisi ollut aikakaan - olisi siellä ollut vielä muitakin lähteäkseen. No, ei auttanut itku markkinoilla - päätökseen oli tyydyttävä ja seuraavalla viikolla kisaa katseltiin kotisohvalta miettien miltä se seuraava genre olisi mahtanut kuulostaa Ketosen vetämänä.
Tänään olisi tarjolla tarina numero 100. Siis oikeasti onko Ensihoitaja rustannut jo niin montaa tarinaa - ihan niin monta keikkaa ei toki vielä ole, mutta onhan Ensihoitajalla muitakin juttuja tarinoissa tai oli. Viime aikoina on ollut niin kiire, ettei ole keikkojakaan meinannut keretä naputella. Mutta tarinassa numero sata mennään taas studioon. Niin taas - kolmannen kerran. Tällä kertaa kuultaisiin heviä. Niin, ja koska kaikki jo tietävät, että tässä jaksossa Antti tippui niin - oltiin studiossa viimeistä kertaa. Hienostihan Antti siellä pysyi kokonaista kuusi jaksoa. Toki me oltaisiin mielusti kuulosteltu vielä muutama genre ja yhteislauluja muiden esiintyjien kanssa. Mutta nyt ei voi mitään - hevi ja Ketonen vaan ei ollut se yhdistelmä, jolla kansa olisi äänestänyt. 
Alkujaan tässä studioiden välissä oli tarkoitus pyörähtää keikalle Kouvolaan kuulostelmaan Neljänsuoraa, mutta... talvi teki tuloaan ja kaikki Nelkkukaverit olivat menossa jonnekin muualle, töissä tai jotain. Yksin ei huvittanut lähteä ajelemaan lumentuiverrukseen pimeässä. Toinen syy oli voitto - Ensihoitaja voitti perjantai-illaksi liput standup komiikan pariin Helsingin Presidenttiin Viherviisikolta. Mentiin lapsuuden ystävän kanssa kuuntelmaan Jack Björkludia ja parisuhdeopasta. Show oli ihan ok, mutta voi harmi miten vähän oli kuulijoita. Salissa oli tilaa varmaankin jollekin 500:lle ja paikalla oli noin 30 ihmistä. Ei menty sitten ihan ohjelman mukaan vaan esiintyjä veisteli juttuja paikallaolijoista. Mukava pläjäyshän tuo oli ja sai hymyn huulille. Mutta tuon jälkeen ei enää kerennyt millään Kouvolaan - tai kerennyt ja kerennyt, mutta ei millään jaksanut. Mutta pääsipä sitä sitten studioon sunnuntaina kuitenkin. Eihän siellä kuultaisi tietenkään Neljänsuoraa, mutta paikalla studiossa oli myös bändistä Juha. Sehän olikin jo melkeen kuin keikalle olis menty ;-)
Oopperassa putosi Mikko, mutta me näkisimme lavalla vielä hevi Antin. Tätä vetoa ainakin Ensihoitaja oli odottanut toisiksi eniten, heti oopperan jälkeen. Miltäköhän hevi-Antti mahtaisi näyttää? Ihan heti ensimmäisenä ei kyllä Anttia hevilaulajana osaa kuvitella. Pitkää lettiä eikä raspikurkkua nähtykään, mutta sellainen Neljänsuoran näköinen hevi vetohan sieltä tulla tupsahti. Ei laulussa ollut mitään vikaa - päin vastoin - musiikillisesti se oli oikein mainio, muttei se kyllä heviä ollut. Myös vaatettaja ja maskeeraaja olisivat voineet onnistua työssään paremmin. Kerrankin Ensihoitaja on samaa mieltä Veitolan kanssa lepakkopuku ei tehnyt Antista pelottavaa hevimiestä vaan kyseessä oli yhtä pelottava hahmo, kuin lapsi lepakkopuvussa hallowenina. Olisivat vaan antaneet Antin laittaa sen perukin - julkaistujen kuvien mukaan se teki hevi-Antista paljon hevimmän näköisen. Ja miksi se tähti silmän päällä? Se ei ollut yhtään heviä - ei. 
Mutta vaikka kuinka nätisti laulettiinkin ja yleisön seassa käytiin laulun aikana ketkuttamassa lanteita niin ei. Antin oli aika lähteä kisasta. Harmi, mutta jos positiivisesti ajattelee - päästään taas useammin keikalle koko bändin kanssa ja kuullaan useampi kappale. Harmi vain, että keikkakalenteriin ilmaantuneet lauantaikeikat eivät oikein osuneet kohdalleen. Menivät ihan turhan kauas. Tai no, käytiinhän sitä jo yhdellä.
Voi tuota iltaa - ei lähdetty kotiin ihan samalla fiiliksellä kuin edellisestä jaksosta. Vaikka varmaan me kaikki - Ketonen itsekkin - tiedettiin pudotuksen olevan lähellä, ei oltaisi haluttu kuitenkaan vielä pudota. Eikä vielä olisi ollut aikakaan - olisi siellä ollut vielä muitakin lähteäkseen. No, ei auttanut itku markkinoilla - päätökseen oli tyydyttävä ja seuraavalla viikolla kisaa katseltiin kotisohvalta miettien miltä se seuraava genre olisi mahtanut kuulostaa Ketosen vetämänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti