sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Perjantain Neljänsuoran keikka takana ja Ensihoitaja on herännyt "pirteänä" lauantaihin. Herättyään ja kurkattuaan pimennysverhojensa raosta ulos Ensihoitaja yllättyi - aurinko!!! Puoli kolmelta kotiin saapuessa ei tullut mieleenkään, että sellainen valoilmiö saattaisi yllättää Ensihoitajan aamulla. Nimittäin aamuyön tunteina satoi - satoi niin, etteivät auton sulat ehtineet kunnolla siirtää vettä pois. Autolta kotiin kipaistessakin ehti kastua ihan läts märäksi. Aurinko tuo ihana valoilmiö siis toivotteli Ensihoitajalle huomenet ja herätti uuteen päivään ihan liian lyhyiden unien jälkeen, mutta siihenhän Ensihoitaja on jo ehtinyt tottua.

Eilinen keikka oli hyvä, bändi loistava ja biisit niitä tuttuja Neljänsuoran hittibiisejä, mutta...kaiken hyvän onnistuivat pilaamaan ääliöinä kännissä örveltävät, ah niin ihanat suomimiehet ja -naiset. Ensihoitaja ei kertakaikkiaan ymmärrä tätä suomalaisten juomakulttuuria -  puolen yön aikaan jo kannettiin ulos ensimmäiset juhlijat ja loppukeikan aikana väkeä rupesi jo SAMMUMAAN pitkin lattioita. Uskomatonta - ihan oikeasti tähän ikään mennessä Ensihoitaja ei ole missään nähnyt näin paljon ja näin kännisiä juhlijoita. Voi ihmiset, kun tajuaisitte mitä se alkoholi teille tekee...toisaalta juokaa vaan niin Ensihoitajalle ja hänen kolleegoilleen riittää töitä. Joskus Ensihoitaja muistaa kuulleensa, että 50-90 % ensihoidon/päivystyksen tehtävistä johtuu päihteiden käytöstä.

Solisti laulelee laulujaan

Kitaristin lauluposeeraus

Ja kesä vielä jäädä vois...

 
Keskittynyttä rumpalointia
 
Saatiinhan piilotteleva basistikin mukaan yhteen kuvaan
 
 
Tässä on varmaan laulettu jostain kovin totista
 
Viikonloppu on edennyt pikkuhiljaa ehtoopuolelleen ja Ensihoitaja on toipunut perjantaisen keikan väsymyksestä, viettänyt laatuaikaa ystävän kanssa sekä tullut ystävän lapsien toimesta halatuksi, rutistetuksi ja rytyytetyksi. Niin, perjantaina oli Neljänsuoran keikan lisäksi myös eräs toinen musiikillisesti Ensihoitajan mieleinen tapahtuma. Jari Sillanpää julkaisi pitkästä aikaa uuden levyn. Sehän Ensihoitajan oli pakko saada. Pienen haennan jälkeen levy löytyi Anttilasta ja vielä tarjouksessa. Kylläpä onni nyt suosi Ensihoitajaa. Mutta voi - levyä pääsisi kuuntelmaan vasta sunnuntaina kotiuduttua ystävän luota. Ensihoitajan ystävä nimittäin ei todellakaan ollut iskelmän, eikä oikeastaan popinkaan ystävä. Ystävän hyllystä löytyy enemmänkin raskasta rokkia. Ensihoitajan silmien kiilto levyä katsellessa kuitenkin hellytti ystävän ja illalla kuunneltiin yhdessä Siltsun uusia biisejä. Yllättävää - ei ollenkaan Siltsu tyyliä ja ... rokkari ystäväkin jopa piti levystä. By to way, ajellessa pitkin kylänraittia sai Ensihoitaja tuputettua ystävälle myös Neljänsuoran musiikkia, sillä auton cd-soittimeen oli päätynyt matkaan lähtiessä Teetä ja paahtoleipää- levy. Tästäkin ystävä antoi positiivisen tuomion - tuleekohan Ensihoitajan rokkarikaverista vielä suomi-iskelmä fani? Sepä olisi mukavaa :-) 
 
Tuossa autolla ajallessa ja tuota aiemmin mainittua Teetä ja paahtoleipää- levyä kuunnellessaan Ensihoitajan  mieleen tuli yksi hauska ja elävä uni. Ensihoitaja oli tuossa jokunen aika lähdössä Neljänsuoran keikalle, mutta erinäisten syiden vuoksi Ensihoitaja joutui skippaamaan keikan. Yöllä Ensihoitaja heräsi siihen, että bändi soitti kadulla biisiä Naiset hei! No untahan sen oli pakko olla, mutta kovin eläväisen oloisesti Ensihoitaja oli  kappaleen kuulevinaan ja pakko vielä sanoa, että tuo levy oli juuri se, jota Ensihoitaja etsi kaapista, jossa se oli ollut pari vuotta. Ei siis ollut edes tuota kappaletta kuunneltu piiiiiitkään aikana. Uskomaton muistijälki kappaleesta oli kuitenkin jäänyt Ensihoitajan ylikuormitettuihin aivoihin pyörimään. Hassuja unia sitä voi Ensihoitaja nähdäkin. Mutta näissä kuvissa ja tunnelmissa Ensihoitaja rupeaa valmistumaan alkavaan työviikkoonsa ja toivottaa Neljänsuoran pojille turvallista matkaa maailman laidalle.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti