Niin tuota loma - sitähän Ensihoitaja huonosti on ikinä malttanut pitää. Joskus ottanut sen jopa rahana - oisko tuo ollut sitten työn imua vai rahan ahneutta. Kait se rupeaa ikä painamaan ja muut harrasteetkin innostamaan sen verran, että välillä voisi tehdä ihan muutakin kuin sitä palkkatyötä - jotain hommaa pitäisi kuitenkin olla, eihän sitä jouten osaa olla paria päivää enempää. Niinpä Ensihoitaja on tässä pyöritellytkin päässään erilaisia vaihtoehtoja kesän suhteen. Nyt nimittäin näyttäisi siltä, että Ensihoitajalla on kesällä lomaa jopa kaksi kuukautta. APUA! Mitä ihmettä sitä tekisi???? Muutamia juttuja on kyllä ollut ilmassa, mutta kun ne eivät mitenkään riipu yksin Ensihoitajasta, vaan niin monesta muusta ja liikkuvista elementeistä. Niin ei varmaan kellään muulla ole tällaista ongelmaa, mutta Ensihoitajalla on. Liika on liikaa myös lomailussa. Varsinkin, kun muut eivät lomaile tai lomailevat juuri väärään aikaan.
Ensihoitaja on koettanut saada kaveriaan Tuutikkia lähtemään kesällä kanssaan erilaisiin tapahtumiin. Viimeiseksi on puhuttu kovasti Jämsän Iskelmäfestereista. No, Tuutikkihan ei vielä ole saanut tietoa kesälomistaan eikä tuo toinen epeli tiedä haluaako hän pitää ollenkaan lomaa... Ollaan me nykypäivän aikuiset naiset kummallisia, kun työn imu on niin suuri, ettei lomia ehditä pitää... Tai ei se siitä taida johtua vaan siitä, että pääkaupunkiseudulla elämisenkustannukset ovat sitä luokkaa, että pitää tehdä kahta työtä selvitäkseen hengissä. Mutta siis kesää ja happeningeja odotellen.
Hups - tässä ehti vierähtää melkeen viikko, ennen kuin Ensihoitaja ehti taas bloginsa pariin. Viikko on ollut todella täyteläinen erilaisten menojen ja meininkien suhteen. Nyt alkaisi loma ja pitäisi kait rauhoittua, mutta eihän sitä nyt kerkeä. Kaikenmoista pientä ja vähän suurempaakin on jo suunniteltu. Loman kohokohta on tietenkin muutaman kolleegan kanssa tehtävä Neljänsuoran keikkaristeily alkuviikosta ja sitten pitäisi kait käydä pyöräyttämässä kesätassut auton alle. Kotikin pitäisi keretä siivoamaan ja perhettäkin olisi kiva välillä käydä tapaamassa. Joskus tuntuu, että mihin ihmeeseen nämä päivät, viikot ja kuukaudet katoavat - vuodetkin kiitävät niin, ettei perässä meinaa pysyä. Lapsuudessa kyllä ihan varmasti oli pidempiä vuosia, lämpimämpiä kesiä ja kylmempiä talvia. Tässä juurikin mietin, että vastahan sitä oltiin 18 v ja elämä edessä - nyt pikkuhiljaa keski-ikäistymässä.
Mutta siis ensi viikko ja Nelkkujen keikka on ollut kovan odotuksen kohde - poikain uusi sinkku ilmestyi tuossa perjantaina ja nyt sitten päästään kuulostelemaan uutta musisointia ihan livenä. Jonkunmoisen version Sydän puhdasta multaa sinkusta Ensihoitaja on toki kuullut, mutta live on aina live - kamera valmiiksi siis ;-) Risteilyn suhteen on siis musikilliset odotukset korkealla, mutta kyllähän siellä muutakin hauskaa on ja maissa pääsee taas soppailukierrokselle. Tai ehkäpä kannattaisi jättää väliin. Viimeksi tuli tuhlattua sen verta paljon. Toisaalta Ensihoitaja käytti jo kaikki säästönsä, kun meni ja osti parvekkeelleen lasituksen kaikilla herkuilla. Eipä ole halpaa hupia, mutta tulipa isommaksi kesäkoti. Ihana ajatus, että nyt voi esim. ruuan laittaa jäähtymään parvekkeelle, kun eivät linnut pääse nokkimaan jäähtyviä ja kevään tässä edetessä pääsee itse viettämään aikaa iltapäivä auringon lämmittämälle parvekkeelle. Vielä pitäisi saada säästettyä uudet parvekekalusteet - sellainen mukava sohva ja pöytä olisivat ihan jees. Nyt Ensihoitajan ainoat kalusteet ovat riippukeinu ja sähkögrilli.
Mutta tällä kevät/siitepölyflunssan täyttämällä päällä ei oikein nyt tarinat irtoa, joten liitelläänpä tähän vähän kuvia ja palataan tekstien ääreen risteilyn ja uusien Neljänsuoran kuvien kautta.
Ps. muistivathan kaikki kääntää kellot ja sammuttaa eilen valot Earth hour ajaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti