Se olisi sitten Neljänsuoran keikkaristeily takana. Olipas taas mukavaa. Ensihoitaja oli bändin sivuille laittanut kainon toiveen, että illan aikana soitettaisi yhtyeen oman kitaristin Juhan tuotantona tehtyjä kappaleita, joista monet kuuluvat Ensihoitajan lempikappaleisiin. No iltahan alkoi sillä, että Antti kertoi netissä huudellun, että Juhan tekemät kappaleet ovat ihan parhaita ja näitä luvattiin illan mittaan soittaa - ja niitä soitettiinkin. Sun kanssa, Tähtien tiellä... ihan maailman ihanimmat kappaleet. Kummallista, että Ensihoitaja on kuunnellut levyjä vuosia ja poiminut sieltä näitä omia suosikkeja. Tänne kirjoitellessa on tullut katsottua kenen tekemiä nämä ovat ja yllättäen suurin osa suosikkikappaleista on ollut Juhan tekstejä. Ehkäpä niissä on jotain tuttua - Ensihoitajan omia tekstejä muistuttavia kovasti. Mutta joka tapauksessa Ensihoitaja ja muut kuulijat saivat nauttia Juhan kappaleista poikkeuksellisen paljon illan aikana. Todella kiva, koska näitä ei ihan joka kerta kuulla. Kyllähän se Valtava maailmakin on ihan huippu - ja suoraan Ensihoitajan viimeisistä vuosista kirjoitettu, mutta - se kun kuullaan joka kerta. Ja pitääkin, mutta usean tunnin keikalla oli loistava juttu kuulla näitä harvemmin kuultuja.
 

Rokkia ala Antti

Ja lanteetkin keinuu...

Laivareissu alkoi Ensihoitajan osalta harvinaisesti niin, että Ensihoitaja pääsi lähtemään hyvin nukkuneena kotoa. Takana oli jo viikonloppu ja muutama lomapäivä. Ainoa stressiä aiheuttanut asia oli hirmuinen vaatekriisi - Ensihoitajalla ei ollut mitään sopivaa päälle pantavaa. Pitäisikö Ensihoitajan lähteä matkaan punaisissa heijastinhousuissa? Kaikki kivat vaatteet tuntuivat tylsiltä ja värittömiltä. Kevään tullen päälle olisi kiva laittaa muutakin, kuin mustaa... Arvatkaa minkä värisiin vaatteisiin Ensihoitaja joutui tyytymään? No mustaanpa hyvinkin... Ensihoitajan tuntevat ovat nyt ihan ällikällä lyötyjä sillä Ensihoitaja ei ikinä pidä päällään mustaa. Yleensä Ensihoitajan tunnistaa pinkistä tai keltaisesta vaatetuksesta ;-) Vaatteet kuitenkin siis löytyivät - seuraavaksi piti valita kengät. Taas iski ahdistus - mitkä ihme kengät sitä laittaisi. Nuo olisivat kivat, mutta nuo vielä kivammat. Lopulta matkaan valikoituivat tanssikengät 10 sentin korolla. Voi miten kauniit jalassa, mutta miten ikävästi ne kävivätkään varpaisiin, kun Ensihoitajan piti hyppiä kameran kanssa eturivissä koko pitkä ilta. Niin todella pitkä - sillä pojat musisoivat faniensa ja tanssikansan iloksi aina aamuyön pikkutunneille asti. Ja vielä sittenkin kertaalleen uudelleen. Antti siitä taas herkesi ihmettelemään: " Voi mahotonta, koko ilta on soitettu ja vielä lisää haluaan. Eikö teille riitä mikään?
 

 

 

 

 
 Illan ohjelmistossa oli siis paljon Neljänsuoran vanhempien levyjen hittejä, mutta kyllähän illan aikana kuultiin myös perjantaina ilmestyneen sinkun Sydän puhdasta multaa. Muut uutuudet jäivät vielä kuulematta, kun Jassen tuuraaja Mikko ei niitä ollut ehtinyt opetella. No eipä tuo mitään - kyllähän niitä ehtii kuulemaan ja jääpä seuraavaankin kertaan jotain odotettavaa. Ensihoitaja itseasiassa tykkääkin monista vanhemmista kappaleista enemmän. Kumma hyypiö - vai? Mutta, kun siellä on näitä ihania balladeja täynnä sydäntä riipivää rakkautta ja elämän tuskaa. Niissä vain on sitä jotain. Ja jokaisenhan pitää tykätä jostain ja mieluiten jokaisen vähän eri jutuista niin kaikille riittää. jotain ;-) Ensihoitaja siis valitsee balladit. Jos ihan kappaletasolle pitää mennä mahtuu mukaan monia muitakin, mutta ihan parhaita ovat Tähtien tiellä, Sun kanssa, Uusi vuoden aika, Viiltävää, Vastatuuleen, Aurinko... Apua niitä on niin monta, eikä tähän ole tarkoitus nyt listata koko Neljänsuoran tuotantoa.

Juha oli liekeissä

 

Raju kitarasoolo näkyy kuvassakin liikkeenä

Ensihoitaja oli reissussa muutaman kollegansa kanssa. Toinen ei ollut koskaan kuullutkaan kyseisestä orkesterista (paitsi Ensihoitajan tarinoissa), toinen kerran nähnyt. Siellä sitä kuitenkin yhteistuumin tanssattiin lavan edustalla ja hyvä oli ilta heidänkin mielestään. Ei sitä olisi enempää voinut toivoa, kun viimeisiä soitettaessa Ensihoitajalla jo rupesi väsymys painamaan kovasti silmää. Ei auttanut muu kuin hipsiä hyttiin nukkumaan, jotta saisi itsensä aamusella ylös, ulos ja Tallinnaan. Niin tulihan sitä taas lähdettyä sataman lähistöllä oleviin basaareihin ostelemaan - kaikenmoista ja tarpeetonta. Ihan hullua, kun kaikki oli niin kivaa ja mahtavaa, että oli pakko saada - varsinkin niitä pinkkejä huppareita ;-) ja punaisia käsilaukkuja... Eipäs kerrotakaan enempää, mutta kohta on pakko hommata joku sivubisnes, jos vielä eksyy monellekin Neljänsuoran Tallinna-keikalle. Pakko ostaa kaikki ja heti, kun ei voi huomenna palata ostamaan, jos mieli tekee. Tai no, viime aikoina Ensihoitaja on kyllä melkeen palannut. Kuukausittain Tallinnassa ja taas kohta mennään. Seuraavaksi kylläkin työreissulle - ilman Nelkkujen keikkaa ;-)

Illan aikana tuli todistettua, että Neljänsuoran fanit ovat kovin sosiaalista joukkoa. Ensihoitaja tutustui Lohjalaisiin tyttöihin ja Jämsäläiseen pariskuntaan. Siinä sitten jo suunniteltiin Iskelmä festareilla tapaamista. Niin ne festarit. Voisiko Ensihoitajaa enää enempää hemmotella, kun samana päivänä esiintyy Jari "siltsu" Sillanpää ja Neljänsuora sekä pari muuta hyvää esiintyjää? Ainoa vaan, että kellään kaverilla ei taida olla tuolloin vapaata ja festareillehan ei nyt yksinään kukaan halua lähteä. Pitääpä siis tehdä asian suhteen suunnitelmia. Toki sielläkin voi tutustua ihmisiin, mutta aina olisi kivempaa, jos olisi jo seuraa mukana. Ainoa vaan, ettei Ensihoitaja pääse festarialueelle kameransa kanssa - ajatuskin jo kauhistuttaa. Niin Ensihoitaja ja hänen kameransa ovat jo käsite - nytkin moni kävi kyselemässä, että kuvaatko johonkin lehteen? Juu ei - Ensihoitajan tarinoihin. Siis what? Miten Ensihoitajan tarinat liittyy Neljänsuoraan? No siten, että Ensihoitaja niitä kirjoittaa ja kirjoittaa välillä siitä ensihoidostakin. Sillä blogi on saanut tuollaisen nimen. Ja entä miksi Ensihoitaja sitten kirjoittaa? Siksi, että kirjoittaminen on yksinkertaisesti niin kivaa. Ja... välillä pitää tehdä jotain ihan muuta, kuin omaa työtään. Ensihoitajalla on nytkin niin monta ajatusta, joita olisi kiva toteuttaa, mutta kun kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Tarinoihinsa taas voi.

 

 

 

 

 

Siispä Ensihoitajan reissu oli onnistunut - todella onnistunut. Kaikilla oli hauskaa, bändi oli loistava ja maistakin tuli hankittua mukavia tuomisia. Nyt vaan seuraavaa odottaessa. Näyttää tuo viisikko saapuvan kulmille jo toukokuun puoli välillä, joten silloin taas kuulolle ja näkösälle. Jospa silloin olisi myös Jasse mukana ja Ensihoitaja saisi kuulla lisää uusia biisejä. Näihin kuviin ja tunnelmiin... käykäähän katsomassa lisää kuvia ja videoklippejä, sekä tykkäämässä fb sivulta Ensihoitajan tarinoita - ja Neljänsuoraa. Kun muistatte peukuttaa sivustoa runsaasti saadaan sinne lisää toimintoja, joilla saadaan lisää kuvia ja muuta Ensihoitojutuista ja Neljänsuorasta.