lauantai 25. huhtikuuta 2015

Ensihoitajan tarinoita on elänyt pitkän ja pimeän talven yli ja nyt se jatkaa tarinoitaan valostuvassa ja lämpimässä keväässä. Alku lämmittelyjen jälkeen Ensihoitajan tarinoilla on ollut kivasti lukijoita - ainoa lobbaus oli vaalipäivä. Ei yhtään lukijaa! No, mutta kaikillahan oli toki sinä päivänä jotain paljon tärkeämpää tekemistä, kuin lukea netissä tarinoita. Ensihoitajahan vaan miettii mitä ne 30 %:a tekivät, jotka eivät menneet äänestämään. Mutta siis näiden aatosten pääydin oli siis se, että hieman reilussa puolessa vuodessa Ensihoitaja on saanut yllättävän paljon lukijoita blogilleen ja siellä vierailee useita kävijöitä joka päivä. Toki mitä enemmän lukijoita, sen kivempihan näitä on kirjoitella.

Pojat vähän poseerasi Ensihoitajalle

Ampparissa
Ensihoitaja on viime viikkoina palannut väliaikaisesti entiseen arkeensa ja ambulanssin rattiin. Nyt ne työt on taas ainakin joksikin aikaa haudattu ja palattu hetkeksi nyky duuneihin ennen kesälomaa.
Eilen Ensihoitaja taa-aa-aas piristi arkeaan hyppäämällä autoon ja suuntaamalla sen kohden Lohjaa ja Neljänsuoran keikkaa. Kun Ensihoitaja luki netistä Neljänsuoran Someron keikan peruuntuneen ja siirtyneen Lohjalle Ensihoitaja mietti - ehkäpä ainakin minuutin - että hänhän voisi lähteä kuulolle. Ei kun kyselemään, kukas lähtisi mukaan. Ensihoitajan kollega innostui asiasta ja perjantaille tehtiin suunnitelmia, mutta voi sairaus yllätti kollegan ja Ensihoitaja mietti taas - lähteäkö vai ei. No, eipä Ensihoitaja ennenkään ole tarvinut ketään, jos on jotain halunnut. Näin siis Ensihoitaja otti ja lähti tienpäälle itsekseen. Eihän sitä mitään saisi, jos aina odottaisi josko jollekin toiselle sopisi. Onhan Ensihoitaja jo peruskoulussa ollut se rohkea, joka valinnaisia valitessa valitsi just ne aineet mitä halusi vaikkei yksikään kaveri hakenut samoihin. Ensihoitaja on monesti miettinytkin, että missä sitä oltaisiin, jos aina olisi odottanut tai tehnyt niin kuin kaverit. Eipä ainakaan Ensihoitajana. Kun Ensihoitaja on teinistä asti tehnyt juuri niin kuin itse on katsonut parhaaksi niin näinhän Ensihoitaja sitten uskaltautui myös Lohjan keikalle itsekseen. Ja eipä siellä tarvinut kauan olla yksin. Neljänsuoran fanit ovat nimittäin sosiaalisia ja uusiin faneihin tuli tutustuttua heti.



Odotukset keikalle olivat korkealla. Päivällä oli radiossa soinut juuri ilmestynyt sinkku Kaksi kaunista. Todella kaunis kappale, mutta ensi kuulemalta Ensihoitaja mietti, miten tuo Antti kuulostaa noin oudolta. No, bussissa kännykän kaiuttimista kuunneltuna kaikki kuulostaa vähän oudolta, joten Ensihoitaja pani vieraan soundin tämän piikkiin. Mutta ei Ensihoitajan "absoluuttinen sävelkorva" pettänyt nytkään. Antti lauloi normaalia korkeammalta - ainakin iltapäivälehden haastattelun mukaan. Niin Ensihoitajalla on absoluuttinen sävelkorva, mutta vain muiden kohdalla - oman laulun kohdalla sävelkorvaa ei ole - Ensihoitaja ei osaa laulaa. Niin ja tainnut täälläkin jo pohtia sitä, kuten myös sitä, ettei koskaan oppinut soittamaan. Kitaraa ja urkuja on harjoiteltu ja molemmilla kyllä ääni irtoaa, mutta... ei koskaan niinkään hyvin, että omaksi iloksikaan niitä ääniä olisi päästellyt. Lapsena - olisikohan tuo Ensihoitaja ollut ala-asteen viimeisillä, kun tuo kitara innostus iski. Ongelma vaan oli se, ettei Ensihoitaja paran sormet oikein yltäneet kitaran kaulan ympäri ja kun kaikki muut soittivat paremmin niin innostus hiipui nopeasti. Kadehdin niitä, jotka hallitsevat tämän taidon. Ehkäpä Ensihoitajakin joskus eläkevuosillaan opettelee - sitten kun kerkeää.

 
Niin se illan keikka - Ensihoitaja oli siis päättänyt lähteä keikalle heti kuultuaan sen siirtyneen Somerolta Lohjalle, mutta lähtö meinasi topata holterointiin. Siis sydämen vuorokausiseurantaan. Ensihoitaja on vuosia sairastanut rytmihäiriöitä ja niiden kontrolli sattui sitten juuri perjantaista alkavaan vuorokauteen. Koska sairaala ei asettanut estettä reissulle tuli seuraava ongelma. Monitorilätkät olivat pitkin rintakehää ja ylimmät aivan kaulalla, joten mitenkäs ne pistetään piiloon? Sekin kuitenkin ratkesi - nyt voidaan sitten todistetusti katsoa miten paljon se Nelkkujen keikka aiheuttaa tykytyksiä ja rytmihäiriöitä ;-)

Neljänsuoran keikalle lipunmyynti alkoi JO 21.00 ja Ensihoitaja oli paikoilla ajoissa. Kun Amarillo löytyi nopeasti ja sen piha oli täynnä parkkipaikkoja Ensihoitaja ehti ihmetellä myös Neljänsuoran keikkabussia pihalla. Juuri kun Ensihoitaja oli lähdössä pyrkimään lipun ostoon putkahti Amarillon takaovesta ulos lauma tutun näköisiä äijiä. Mitä hittoa pojat levisivät kuin varpusparvi pitkin parkkipaikkaa oleviin autoihin ja bussikin starttasi pois pihasta. No, nytkö se keikka jo loppui - oliko Ensihoitaja ymmärtänyt nyt jotain ihan väärin? No onneksi asia oli niin kuin Ensihoitaja arvelikin, että bändi, joka oli pyrähtänyt "kotikaupunkiinsa" oli kokoontunut bilemestalle ja nyt vietiin autoja pois paikkoja täyttämästä eikä se keikka siis ollut vielä mennyt.

Sisälle ja kuulolle - eihän täällä ole ketään. Toki keikan alkuunkin oli vielä aikaa toista tuntia. Nopeasti sisään alkoi kuitenkin saapua Neljänsuoran faneja ja paikat eturivistä piti varata. Kameran kanssa hyviin asemiin. Keikka alkoi bändin uudella kappaleella Aalloilla aalloilla, jota Ensihoitaja ei ollutkaan aiemmin kuullut. Olihan siinä tunnelmaa, sitä ruotsinlaiva tunnelmaa. Illan aikana kuultiin myös uudelta levyltä toinen aiemmin Ensihoitajalle kuulematon kappale Juhlat, mutta voi tuota uutta Kaksi kauneinta ei kuultukaan. Tällä hetkellä se ainakin kuulostaa Ensihoitajan korvaan parhaalta uudella levyllä. Toki mieli saattaa muuttua vielä, kun kuulee kappaleet useampaan kertaan.


Mutta siis ilta oli hyvä - pojat ja yleisö vedossa. Siinä yhden aikaan yöllä keikan, kuvien ja kuulumisten jälkeen oli hyvä lähteä ajelemaan hiljaista tietä pitkin kotia kohti. Nukkumaan ja jo muutaman tunnin päästä ylös ulos ja Paula Koivuniemen päiväkeikalle Stockmanille. Niin siis ihan totta, kevätkauden avajaiset ja siellä Paula viihdytti kansaa. Ensihoitaja ei taidakaan aiemmin olla nähnyt Paulaa livenä. Tunnin tiukan setin jälkeen rupesi uni painamaan Ensihoitajaa ja kotiinhan sitä oli lähdettävä päiväunille. Huomenna odottaa sitten vielä Arttu Wiskari Linnanmäellä, joten kovin on musikaalinen tämä viikonloppu Ensihoitajalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti