Olisikohan se vihdoin sellainen iltahetki, että Ensihoitaja ehtii istahtaa koneensa ääreen naputtelemaan keikkaturneensa tarinaa +1. Siis mikä ihmeen +1? Kysyvät nyt koneidensa ääreen eksyneet. No Mölyapinat Linnanmäellä tietenkin. Ai miten se on +1? No, siksi kun sehän on osa Neljänsuoraa eli Möykkä Makella ja Neljänsuorallahan on jotain yhteistä - muillakin apinoilla sivuosumia ;-) Mutta siis kesäinen päivä on kääntynyt iltaan ja auringon

viimesäkeet valaisevat enää naapuritalon katon reunaa. On siis aika odottaa täysikuun nousua taivaalle ja kirjoittaa tarinaa.

Äitienpäivänä sää oli aivan tämän päivän kaltainen - aurinkoinen toukokuun alun päivä. Edelliset yöt oli heiluttu Somerolla ja Lohjalla - onneksi Molaritkin nousivat Lintsin lavalle vasta 18. Muuten olisi tullut tiukka herätys. Aamulla, kun molemmilta edellisiltä oli palattu kotiin yhtä aikaa auringonnousun kanssa, niin kyllähän se uni aamulla maistui. Aina ihan liian aikaiseen tuo valostuva päivä herätti - tai no olihan se jo valostunut ennen kuin Ensihoitajan pää edes tavoitti tyynyn, mutta ehtihän Ensihoitaja nukkua sellaiset viisi tuntia ennen kuin tosissaan alkoi purkaa edellisten reissujen kuvasaalista koneelle ja tyhjentää muistikortteja uusia seikkailuja varten.

Ajoissa Linnanmäelle - voihan siellä muutenkin katsastaa ympärilleen ja ajella vaikka ilmaisella näköalatornilla. Harmi sinällään, ettei muita aikuisille soveltuvia aparaatteja ole ilmaisia. Ensihoitaja kannattaisi myös maisemajunan ja maailmanpyörän laittamista ilmaiseksi. Olisihan se kädenojennus myös meille aikuisille. Lisäksi monet ikääntyneet saattaisivat tällöin poiketa Linnanmäelle muistelemaan noita nuoruusvuosien laitteita, jotka eivät muuten koko alueelle tulisi. Ihan varmasti eläkeläiset eivät raaski ostaa ranneketta ja yksittäislippu on ihan sairaan hintainen. Ilmaisilla laitteilla saattaisi tulla kuitenkin rahaa alueelle esim. kahvin juonnin ja syömisen merkeissä. Onhan Linnanmäki järjestänyt jo torstaisin aikuisille ohjelmaa torstai tanssien merkeissä - ah mitä nimiä siellä tänä vuonna nouseekaan lavalle. Eihän Ensihoitaja malta lähteä kesällä ollenkaan mökkeilemään, kun joka torstai pitäisi Lintsille mennä.  Ainoa vaan, että ei tänäkään vuonna nouse Neljänsuora lavalle. Muita ihan huippuja kyllä.

Mutta joo, siis äitienpäivänä Linnanmäelle Mölyapinoita kuuntelemaan. Reissuun piti lähteä myös Ensihoitajan lainapoikien, mutta niistä keskimmäinen katkoi kätensä keskiviikkona, joten tällä kertaa pienimmän ihailemat Molarit jäivät heiltä näkemättä. Ei Ensihoitaja kuitenkaan paikalle yksin mennyt vaan kaverinsa ja tämän lasten kanssa. Niin ja tietenkin kameran. Pitihän nuo Mölyapinat ikuistaa Linnanmäen lavalla. Siinä muuten on loistavat taustat kuvata - lasiseinä, jonka takana huojuvat riippakoivut ja ihanan sininen taivas.

Ajoissa mentiin varaamaan paikat eturivistä ja eiväthän ne lapset siinä malttaneet istua odottamassa. Yksi jäi kassien kanssa pitämään paikkaa ja muut lähtivät laitteisiin. Ensihoitaja kaverin lasten kanssa lennokkeihin. Eli päästiin vähän laitteisiinkin - lasten varjolla. Lopulta kuitenkin piti mennä puolustamaan niitä eturivin paikkoja ja kaivaa kamera asemiin. Ketäs tuonne lavalle jo asteleekaan - hui kauheaa kolme isokorvaista apinaa. Oranssipaitainen apina tarttuu kitaraan ja aloittaa laulun...Möykkä Make on mun nimi... rumpujen takana heiluva vihreäpaitainen jumppaava ja kuntoilua harrastava apina on Mökä ja bassoa soittaa nukkumisesta tykkäävä keltapaitainen Muka ja onhan siellä lavalla muitakin... yksi tyttö laulamassa taustoja ja pienityttö - opettaja, joka imuroi möykät pois mölynpölynimurilla. Niin ja välillä lavalla juoksentelee elävä banaani - oikeasti ISO elävä banaani!!!

Hui kauheaa mitä kaikkea siellä lavalla tapahtuukaan. Ensihoitaja katselee totuttuun tapaansa keikkaa kameran linssin lävitse. Eihän sitä osaa kuvata istuviltaan vaan sinne lavan eteenhän sitä on päästävä. Kummasti ne meinaa ne lasten kappaleetkin pistää tanssivarpaan vipattamaan ja välistä tekisi melkein mieli lähteä lasten kanssa pomppimaan. Kiva oli katsoa, kun lapset uskaltautuivat mukaan laulujen teksteihin ja lavan edustalle pomppimaan.

Hienossa säässä saatiin keikkaa kuulostella ja katsella. Paljon oli katsojia meidänkin lisäksi paikalla. Välillä on ihan mukava kuunnella näitä lasten lauluja ja mikä onkaan aidompaa, kuin lasten ilo - siitä puuttuu täysin teeskentely. Ilmeisesti siis niistä paikalla olleista lapsistakin keikka oli onnistunut. Ainakin kaverin lapset tykkäsivät - pienintä toki vähän oli apinat aluksi pelottaneet.

Mutta äitienpäivä vietettiin Möläreitä kuunnellen, enää ei ollut kovin montaa päivää keikkaan numero 3/5, sillä keskiviikkona kutsuivat aallot, aallot. Seikkailu on jo seikkailtu - pari muutakin, mutta niihin palataan taas uusissa Ensihoitajan tarinoissa. Sillä välillä noista vielä auki kirjoittamattomista tarinoista voi käydä katsastamassa kuvia facebookin sivuilla Ensihoitajan tarinoita - Ja Neljänsuoraa. Siellä on jo kuvat turneen kaikilta keikoilta ja muutama muukin. Esim torstaiset Lintsin tanssit Helmenkalastajien tahdittamana ja Kampin kauppojen yön Elias Kaskinen ovat siellä jo kuvina. Nyt pitää lähteä odottamaan tuon täysikuun nousemista naapuritalojen taakse - jospa siitä saisi jonkun hienon kuvan. Seuraaviin tarinoihin - muistakaa suojata itsenne ulkona - aurinko polttaa. Ainakin tämän jo pariin otteeseen vaikka suojakerroin on jo 50+. Seuraava keikka onkin sitten varmaan kesäloman aloittajaisten kunniaksi. Sitä ennen vielä osat 4/5 ja 5/5 ja ehkä jotain muutakin...