Toinen risteily Princessillä alkamassa - mikä muksuristeily lienee, mutta eipä ollut ruuhkaa laivalla tälläkään reissulla. Tai oikeastaan vielä vähemmän kuin edellisellä. Ainakin paljon pienempiä kuin edellisellä, koska perheet näyttivät tosissaan lähteneen muksuristeilylle. Ehkäpä nyt voisi sanoa, että laivayhtiölle oli käynyt pikkiriikkinen virhe suunnitellessa teemaa ja esiintyjää. Eikös tälle risteilylle olisi sopinut paremmin tuo Jullen bändi Mölyapinat. No, mutta eipä me ruuhkaa lavan edustalle kaivattukaan. Yhtä hyvin se bändi veti vaikka muuri oli normaalia ohuempi. Mutta otetaanpa pikkaisen takapakkia, onhan esiintymiseen vielä aikaa muutama tunti.
Ensimmäisen risteilyn suuri fanikaveriporukkamme poistui laivasta. Ensihoitaja jäi - no ei yksin, mutta selkeästi pienempi porukka meitä nyt oli. Ensihoitaja marssi matkaseuransa kanssa testaamaan laivan grillin. Ei - ei tykännyt Ensihoitaja tästäkään ruuasta, joskin olihan se parempaa, kuin kahvilan lihapullat ja perunamuusi - hintakin lähes sama. Nälkä lähti, mutta ei kyllä voi sanoa gourmeeta saaneensa. Joko Ensihoitajan makuaisti on heikennyt tai sitten laivoilla on ennen ollut parempaa ruokaa.
Syömisen jälkeen Ensihoitajalle ja hänen ystävälle tuli jo kiire siirtyä laivan yökerhoon - ai miksi? No tietenkin varaamaan ne eturivin paikat ;-) Hiljaista oli yökerhossa, muutama vanhempi pariskunta ja muutama lapsi perhe. Ei ole todellista - eikö täällä todellakaan ole ketään muita. Mutta hieman ennen kymmentä kuitenkin siirryttiin tuttuun tapaan lavan edustalle ja tulihan siihen nyt muutama muukin tuttu.
Verhojen auettua alkoi soida tuttu Neljänsuora, mutta tänä iltana sitä ei kestänytkään kauan. Tunnelmissa mentiin laidasta laitaan ja musiikillisesti soitettiin huomattavasti perinteisempää tanssimusiikkia. Välillä yhtye itketti meitä lavan edustalla ja välillä - voin vaikka vannoa - kimalteli kyynel myös artistin silmäkulmassa.
Niin mitenkäs tämä ilta alkoikaan. Laulamalla lastenlauluja - mikäköhän Pöllörokki se olikaan minkä Julle ilmoille viskasi, koska laivalla oli kuitenkin muksuristeily. Sitten soi hidasta valssia ja joitain Neljänsuoran omia kappaleita, kunnes... eräs vanhempi nainen päätti kovalla äänellä arvioida orkesterin musiikkia ja vaatia valssia ja rumbaa ja muuta tanssittavaa. Soittivathan nuo pojat sitten niitä - Kesän lapsi, Katson sineen taivaan, Katinka... kaikkia nyt tähän muista, mutta kun palattiin takaisin tuttuun ja turvalliseen oli edellinen toivoja taas äänessä ilmaisten pettymyksensä. Sai kuitenkin varmaan puolet illasta sitä hänen mieleistään tanssimusiikkia. Me Neljänsuoran musiikista tykkääjät tyydyttiin tarjoiltuun. Niin ja ihan tasan tarkkaan kaikki musiikki mitä Neljänsuora illan aikana soitti oli tanssittavaa - ihan perinteiseen vaihtoaskeleen taipuvaa, mutta eihän kaikki tykkää kaikista. Toisaalta, silloin olisi paras ehkäpä tyytyä siihen, että joku toinen saattaa tykätä siitä mistä minä en.
Ai juu, tällä keikallahan Johan avautui tulisesta suomalaissielusta ja humpasta. Mitenkäs tämä nyt menikään - pitäisi aina päästä heti pistämään nämä jutut tarinoiksi, mutta... Orkesteri oli viritellyt ilmoille reippaat humpat Tiikerihaita taidettiin mennä ja Antti lupasi seuraavaksi jotain nopeampaa... Siihen sitten kuului rumpujen takaa, että humpasta on paha pistää nopeammaksi. Ei kuulemma kannata enää puhua mistään juroista suomalaisista, kun he ovat humpan keksineet ja sitä tanssivat. Jää kaikenmaailman salsat toiseksi. Ugh Johan on puhunut! Totta, suomalaisempaa, kuin humppa on vaikeaa löytää ja mikäpä kuvaisi paremmin suomalaisen miehen mielenmaailmaa kuin Jätkän humppa, suvi-ilta, tanssilava, sivulle slipattu tukka ja nihkeän hikinen ruutupaita. Ihan näin Ensihoitajan empirisen tutkimuksen valossa vuosien varrelta.
Illan setti oli siis musiikillisesti hyvin poikkeava aiemmista - toisaalta vaihtelu virkistää kummasti. Jotkut biisit, kun rupeaa olemaan jo puhki soitettuja. Välillä olisi aika kaivaa ohjelmistoon juurikin näitä vanhoja klassikkoja ja bändin iki ihania vanhoja kappaleita. Ihan liian harvoin soitetaan esim. ensimmäisen risteilyn päiväkeikalla kuultua Kiiltävää.
Hups, Ensihoitajan piti välillä käydä vähän fiilistelemässä keikan videoklippejä. Ihan äärettömän hyvin onnistui tuolla laivalla kuvaaminen ja videot. Ehkä paras äänentoisto laivoista ikinä ja valotkin olivat maltilliset kuvaamisen kannalta. Ennemminkin niillä sai hauskoja efektejä, kuin että ne olisivat haitanneet kuvaamista - erittäin harvinaista. Niin niitä kuvia tuli reissulta ja paljon - enemmän varmaan kuin koskaan. Ensihoitajan tarinoita - Ja Neljänsuoraa sivu fb:ssä on jo niitä pullollaan. Käykääpä tsekkaamassa aikanne kuluksi ja samalla tykätkääpä sivusta - kiitos.
Mutta taas se ilta loppui - ihan liian pian. Liikkuuko tuo kello jotenkin nopeammin näin keikan aikana, kuin muuten? Ensihoitaja päätti vetäytyä tänään nukkuman lähes heti keikan jälkeen - ei vanha jaksa montaa yötä heilua. Eli hyttiin ja nukkumaan, että jaksaa vielä huomisen päiväkeikan. Sama taisi olla fiilis muillakin, koska pian Ensihoitajan perään muutkin saapuivat nukkumaan. Näillä mennään ja huomenna uuteen keikkaan.
Nyt ei enää jaksettu herätä kuudelta, eikä seitsemältä - hyvä, että yhdeksäksi saatiin itsemme hereille ja laittautumaan brunssille. Ihan uusi juttu laivalla ja muuten laivan paras ravintolakokemus - ehkä ikinä. Habby loosterissa tarjoitiin kymmenestä brunssia, joka kuulemma yleensä tulee varata etukäteen, mutta nyt näin pienellä matkustajamäärällä mahduimme mukaan. Ensihoitaja ystävineen ohjattiin pöytään, tuotiin eteen kahvit, skumpat ja mehut - lämpimät ruuat tilattiin listalta ja niitä odotellessa eteen kannettiin leikkelelautanen ja leivät. Kylmäpöydältä sai hakea smoothieita, hedelmiä, jugurtteja jne. Ihanaa - mitä hemmottelua! Ikinä ei Ensihoitaja enää mene mihinkään laivan tunkkaiseen aamupalapöytään, jossa ihmiset kauhovat käsin ruokia likaisille lautasilleen seisovasta pöydästä. Tämä ruoka oli NIIN LUKSUSTA ja palvelu loistavaa. Niin ja lopuksi oli tarjolla vielä erilaisia suklaa herkkuja. Nam! Ensihoitaja olisi niin vain voinut jäädä siihen - ihanaan herkkujen maailmaan - rauhalliseen hetkeen laivalla. Suosittelen kaikille lämmöllä. Mitään muuta ruokaa laivalla Ensihoitaja ei sitten suosittelekaan.
Ihanan pitkä brunssi - laivan lipuessa kauniissa saaristossa oli kuitenkin pakko päättää ja mitäs sitten. Jospa vähän tutustuttaisiin tämän laivan kauppoihin ja päiväohjelmaan. Tietovisaa, bingoa ja karaokea - eli ei mitään uutta tai ihmeellistä. Muutamia omia tuttuja kuunneltiin karaokessa ja siten oli aika lähteä katsomaan päälle päiväkeikkavaatteet, pakkaamaan laukut ja ottamaan hetkellinen välilepo.
Seuraavaksi kengät jalkaan ja hiukset järjestykseen - puuteria nenän päähän ja kohden yökerhoa. Neljänsuora lavalla ja vauhtiin. Nyt soitettiin kyllä niin swengaavaa musiikkia, että jos illalla harmitti tanssikaverien puute niin nyt se tuntui jo suoranaisena ahdistuksena. Niin vipatti varvas Jiven tahtiin ja vanhan ajan potkurokkikin olisi tänään taittunut. Hitsi, ettei mukana ollut ketään tanssikaveria. Kyllä sitä taas odotellaan kesää ja lavatansseja - harmi vaan, ettei niitä tansseja ole tuolla tutuilla lavoilla, missä tanssiseura olisi varmaa. Tai siis onhan noita tansseja, mutta niitä ei tahdita Neljänsuora.
Nyt kun väkeä oli paikalla vähäisesti niin Ensihoitaja päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja tanssahtelemisen lisäksi kiipeillä yläkertaan kuvailemaan keikkaa uusista kulmista. Voi jeekura - taas huomasi, että muutamanlainen putki vieä puuttuu. Semmoinen kalansilmäobjekti olisi tosi kiva! Ja mitäs vielä - uskalla edes enää ääneen sanoa, kun tuolla mekkokaupankin suunnalla olisi muutama mukava mekko vain odottamassa ostajaansa. Iik! Pitänee lotota, jotta saisi kaiken mitä haluaisi.
Mutta niin se vaan loppui tämäkin keikka - enää heipat ja nähdään joskus...Ja tästä joskusta tulikin pikemmin kuin arvaattekaan... ehkä jo tällä viikolla. Voi pojat - jospa nyt saisi jo sen Yön reunalla ja Riisiä hiuksissa tai jotain muuta mukavaa jota ei ole vuosiin soiteltu. Tällä kertaa siis näihin kuviin ja tunnelmiin - ulkona sataa lunta - onneksi liukkaus ei estä laivaa kulkemasta ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti