Tasan tavallinen maanantai - syyskuun viimeinen sellainen laatuaan. Ensihoitaja on palannut taas sorvin ääreen tekemään piiiiiiiitkää päivää. Tämän päivän Ensihoitaja on ollut ensihoitosimulaattoroinnissa ja hauskaa on ollut. Vai voiko töissä olla hauskaa? No, ainakin Ensihoitajalla ja hänen tiimillään oli väliin nauru kovin herkässä. Jokainen pääsi siirrettäväksi ja paketoitavaksi kaulureilla, tyhjäreillä ja kauhoilla. Väliin asentoja korjattiin ja harjoituksia tehtiin uudelleen, mutta lopulta "paketit" hipoivat lähes täydellisyyttä ja rankavammaisen siirto kauhoille tapahtui kuin ajatus. Eikös Ensihoitaja saisi nyt siis lähteä kotiin, kun kaikki on hienosti paketissa? Eipä tietenkään, Ensihoitajaa kutsuu vielä muutamat paperityö, tai siis eihän nykyään tehdä paperitöitä, vaan siis tietokonetöitä. Kuinka ollakaan - eipä ne tietokoneet olleet kovin suopealla päällä tänään vaan ihan kaikki mahdolliset ohjelmat päättivät vastustaa Ensihoitajaa - kaatuivat, tökkivät eivätkä auenneet. Eli Ensihoitaja tunnin konetta kirottuaan päätti lähteä kohden kotia kolkuttelemaan paikallisjunalla.

Junassa Ensihoitajan silmiin sattuu harvinaisen pitkä nuorimies, jossa on jotain tuttua. Mistä ihmeestä Ensihoitaja tuntee tämän miehen? Hetkinen - onkos tämän herran kuva Ensihoitajan kännykässä viikon takaiselta keikalta taltioituneena. Kyllä, kyllähän sen on pakko olla Neljänsuoran tuuraajana toiminut nuori kosketinsoittajapoika. Ai, kun osa  kokopäiväisistä pojista lähti tuonne maailman toiselle laidalle, niin tuuraajat istuvat meidän paikallisjunaan - pysyy Neljänsuora kiintiö täynnä. Voi tietenkin olla, että Ensihoitaja on pahasti erehtynyt ihmisestä, mutta mitä sitten - olihan se sittenkin ainakin melkein ;-))

Ensihoitaja vetäytyykin tästä tänään lyhyiden tarinoiden jälkeen peiton alle ja tapaamaan suuriten fanittamaansa miestä - nukkumattia. Hyvää yötä piltit. Ensihoitajat pysyköön hereillä tien päällä, muut nukkukoon rauhassa ;-)

Perjantain Neljänsuoran keikka takana ja Ensihoitaja on herännyt "pirteänä" lauantaihin. Herättyään ja kurkattuaan pimennysverhojensa raosta ulos Ensihoitaja yllättyi - aurinko!!! Puoli kolmelta kotiin saapuessa ei tullut mieleenkään, että sellainen valoilmiö saattaisi yllättää Ensihoitajan aamulla. Nimittäin aamuyön tunteina satoi - satoi niin, etteivät auton sulat ehtineet kunnolla siirtää vettä pois. Autolta kotiin kipaistessakin ehti kastua ihan läts märäksi. Aurinko tuo ihana valoilmiö siis toivotteli Ensihoitajalle huomenet ja herätti uuteen päivään ihan liian lyhyiden unien jälkeen, mutta siihenhän Ensihoitaja on jo ehtinyt tottua.

Eilinen keikka oli hyvä, bändi loistava ja biisit niitä tuttuja Neljänsuoran hittibiisejä, mutta...kaiken hyvän onnistuivat pilaamaan ääliöinä kännissä örveltävät, ah niin ihanat suomimiehet ja -naiset. Ensihoitaja ei kertakaikkiaan ymmärrä tätä suomalaisten juomakulttuuria -  puolen yön aikaan jo kannettiin ulos ensimmäiset juhlijat ja loppukeikan aikana väkeä rupesi jo SAMMUMAAN pitkin lattioita. Uskomatonta - ihan oikeasti tähän ikään mennessä Ensihoitaja ei ole missään nähnyt näin paljon ja näin kännisiä juhlijoita. Voi ihmiset, kun tajuaisitte mitä se alkoholi teille tekee...toisaalta juokaa vaan niin Ensihoitajalle ja hänen kolleegoilleen riittää töitä. Joskus Ensihoitaja muistaa kuulleensa, että 50-90 % ensihoidon/päivystyksen tehtävistä johtuu päihteiden käytöstä.

Solisti laulelee laulujaan

Kitaristin lauluposeeraus

Ja kesä vielä jäädä vois...

 

Keskittynyttä rumpalointia

 

Saatiinhan piilotteleva basistikin mukaan yhteen kuvaan

 

 

Tässä on varmaan laulettu jostain kovin totista

 

Viikonloppu on edennyt pikkuhiljaa ehtoopuolelleen ja Ensihoitaja on toipunut perjantaisen keikan väsymyksestä, viettänyt laatuaikaa ystävän kanssa sekä tullut ystävän lapsien toimesta halatuksi, rutistetuksi ja rytyytetyksi. Niin, perjantaina oli Neljänsuoran keikan lisäksi myös eräs toinen musiikillisesti Ensihoitajan mieleinen tapahtuma. Jari Sillanpää julkaisi pitkästä aikaa uuden levyn. Sehän Ensihoitajan oli pakko saada. Pienen haennan jälkeen levy löytyi Anttilasta ja vielä tarjouksessa. Kylläpä onni nyt suosi Ensihoitajaa. Mutta voi - levyä pääsisi kuuntelmaan vasta sunnuntaina kotiuduttua ystävän luota. Ensihoitajan ystävä nimittäin ei todellakaan ollut iskelmän, eikä oikeastaan popinkaan ystävä. Ystävän hyllystä löytyy enemmänkin raskasta rokkia. Ensihoitajan silmien kiilto levyä katsellessa kuitenkin hellytti ystävän ja illalla kuunneltiin yhdessä Siltsun uusia biisejä. Yllättävää - ei ollenkaan Siltsu tyyliä ja ... rokkari ystäväkin jopa piti levystä. By to way, ajellessa pitkin kylänraittia sai Ensihoitaja tuputettua ystävälle myös Neljänsuoran musiikkia, sillä auton cd-soittimeen oli päätynyt matkaan lähtiessä Teetä ja paahtoleipää- levy. Tästäkin ystävä antoi positiivisen tuomion - tuleekohan Ensihoitajan rokkarikaverista vielä suomi-iskelmä fani? Sepä olisi mukavaa :-) 

 

Tuossa autolla ajallessa ja tuota aiemmin mainittua Teetä ja paahtoleipää- levyä kuunnellessaan Ensihoitajan  mieleen tuli yksi hauska ja elävä uni. Ensihoitaja oli tuossa jokunen aika lähdössä Neljänsuoran keikalle, mutta erinäisten syiden vuoksi Ensihoitaja joutui skippaamaan keikan. Yöllä Ensihoitaja heräsi siihen, että bändi soitti kadulla biisiä Naiset hei! No untahan sen oli pakko olla, mutta kovin eläväisen oloisesti Ensihoitaja oli  kappaleen kuulevinaan ja pakko vielä sanoa, että tuo levy oli juuri se, jota Ensihoitaja etsi kaapista, jossa se oli ollut pari vuotta. Ei siis ollut edes tuota kappaletta kuunneltu piiiiiitkään aikana. Uskomaton muistijälki kappaleesta oli kuitenkin jäänyt Ensihoitajan ylikuormitettuihin aivoihin pyörimään. Hassuja unia sitä voi Ensihoitaja nähdäkin. Mutta näissä kuvissa ja tunnelmissa Ensihoitaja rupeaa valmistumaan alkavaan työviikkoonsa ja toivottaa Neljänsuoran pojille turvallista matkaa maailman laidalle.

 

 

Se olisi perjantai ja Ensihoitajan on ollut aika heittää heijastinhousut naulaan. Niin ne on tänään ollut ihan oikeasti jalassa ja radio kädessä, vaikkei tämä enää olekaan Ensihoitajan arkipäivää. Työt on siis jätetty työpaikalle ja kaivettu kaapista bling blingit ja lisäkeletit esiin. Muutaman tunnin päästä Neljänsuora aloittaisi taas keikan tuossa "hollilla". Voi, että Ensihoitaja ajattelee - onpa kiva välillä näyttää ihan naiselta, eikä vaan ambulanssikuskilta. Tästä tulikin mieleen hauska tarina Ensihoitajan uran alkumetreiltä.

Elettiin Ensihoitajan opiskeluvuosia ja sattui tilanne, jossa koko ryhmä lähti autoilla opiskelun merkeissä liikkeelle. Siihen aikaan hoitajaopinnoissa oli huomattavan vähän poikia ja ne kaksi joutuivat tietenkin samaan autoon Ensihoitajan ja tämän ystävien kanssa. Ensihoitajan ystävätär oli kuskina. Siinä lähtiessä toinen pojista sanoi takapenkiltä "jos tästä selvitään hengissä niin mun luotto naiskuskeihin kyllä kasvaa." Hetkinen - Ensihoitajahan oli ajanut tämän pojan auton viime viikon bileistä kotiin... mitenkäs se oli mahdollista. Kuules, et kait sä niin kännissä ollut viikonloppuna, ettet tajunnut antaneesi autoasi mulle - naiselle? Spontaani vastaus kuuluu: "Sähän oot eri asia - oot ambulanssikuski." Eli tämän jälkeen Ensihoitaja on päättänyt lisätä kaikkiin kyselykaavakkeisiin sukupuolta kysyttäessä ruudun nainen, mies, muu mikä _______ AMBULANSSIKUSKI :-)

Mitäs Ensihoitaja voisi tästä viikosta kertoilla? Viikko on ollut jälleen töitä ja töitä ja töitä. Piipaa autoa ei Ensihoitaja ole edes vilahdukselta nähnyt, mutta väliin kuullut ohitse kiitävien pillivaunujen äänimerkit. Ensihoitaja on kaihoisasti kuunnellut tätä ja uppoutunut toimistotöiden syvään suohon. Toimistohommissa toki on se hyvä puoli, että kuulokkeilla on voinut soitella korviin Neljänsuoraa ja "kadota" työkavereilta kuulumattomiin. Niin, niitä papereita on kirjoitettu pitkään ja hartaasti. Paperihommat on niin sieltä - joskin nyt Ensihoitaja voi olla iloinen ja tyytyväinen saatuaan hyvää palautetta eräästä suuresta projektista, jonka parissa on puurtanut ensihoidon paremman tulevaisuuden nimissä. Tämän vuoksihan Ensihoitaja voikin palkita itsensä vapaalla illalla mielimusiikkinsa parissa.

Nyt taitaa Ensihoitajan olla aika alkaa kaivella meikkiputeleitaan ja valmistautua iltaan. Mukavaa viikonloppua kaikille.

Viime viikko oli Ensihoitajan elämässä kiireinen, kiireisempi kuin uskalsi edeltä käsin kuvitella. Matka vei työhaasteissa toiselle puolen Suomea luotettavasti Finnairin sinisin siivin ja vapaa-aika käytti Tallinnassa "nimeä myöten suomalaisella" Finlandialla katsomassa ehdottomasti Suomen parasta bändiä Neljänsuoraa. Niin ja ne normi työtkin oli hoidettava. Se, josta viikolla tingittiin, oli uni.

 17.9.2014 Finladia - Ensihoitaja sai lähes yksityiskeikan #neljänsuora

 Antti laulaa tunteella illan viimeistä - Kesä vielä jäädä vois... #kvjvtour2014

Koska harvempi fani oli ehtinyt laivaan arki-iltana pääsi Ensihoitaja lähes iholle kuvaaman - kiitos pojat, taas aivan mahtava keikka.

Perjantai iltana - kahden melkein valvotun yön jälkeen Ensihoitaja muisti, että oli lupaillut kirjoittaa blogia ja sinne tarinan ensimmäisestä kontaktistaan ambulanssiin - niin löydettyään ne palokuntapäiväkirjansa, jotka se tunnettu joku oli piilottanut. Puolen yön aikoihin väsymyksen tylsistyttämissä aivoissa välähti. Ei Ensihoitajan luksuslukaaliin mikään voi hukkua ja sieltähän ne päiväkirjat löytyivät asunnon toisesta kaapista ;-) Ai, miksi Ensihoitaja päätti yöllä lähteä etsimään näitä kadonneita aarteitaan? No, siitä yksinkertaisesta syystä tietenkin, ettei Ensihoitaja muistaisi koko asiaa enää aamulla. Toisaalta viikolla tehty fanitusreissu Finlandialla sai mieleen muistumaan, että kaapissa saattaisi olla vielä muutamin vuosien takaisen muuton jälkeen purkamaton laatikko cd-levyjä ja siellä saattaisi olla vielä yksi Neljänsuoran levy kaapin kätköissä ;-)

Yöllinen muuttolaatikoiden purku toikin Ensihoitajalle täyspotin - löytyi Neljänsuoran kadoksissa ollut levy ja kaksi tarkoin vaalittua palomiespäiväkirjaa. Nyt siis voidaan palata suolenpätkien, veren ja varjoaan nopeammin kanyloivan Ensihoitajan tarinan ensimmäiseen päivään.

Eletään kesää 1997, Suomi ryömii syvän laman kourissa ja luullaan, ettei enää pahempaa voi maallemme sattua. Ihmisiä joutuu työttömäksi ja sanat eläkeputki, ansiosidonnainen ja työttömyys tulevat kaikille tutuksi. Yritykset karkaavat halvempiin maihin ja euro odottaa jo nurkan takana. Ensihoitaja elää nuoruuttaan ja on saanut elämänsä ensimmäisen kesätyön päiväsairaankuljettajana kotikuntansa palokunnasta. Ensihoitaja - tai ei silloin vielä mikään ensihoitaja, vaan ihan tavallinen abiturientti, jolla oli suuri haaveita elämänsä suhteen ja näihin ei silloin kuulunut ensihoitajuus. Kohtalo päätti kuitenkin puuttua peliin ja  Ensihoitaja oli saanut toukokuun lopulla päätöksen, että hän aloittaa kesäkuun alussa päiväsairaankuljettajan työt. Ei siinä mitään, mutta eihän Ensihoitaja tiennyt vielä tuolloin mitä päiväsairaankuljettaja tarkoittaa - luuli, että työ on mummojen roudaamista päiväsairaalaan ;-)

Koska Ensihoitaja asui pienellä paikkakunnalla, missä kaikki tunsivat toisensa törmäsi Ensihoitaja eräänä päivänä lapsuuden kerhokaveriinsa. Tämä kaveri Peter Pan oli töissä palokunnassa pelastajana - juuri valmistuneena ja innokkaana. Hei Ensihoitaja, sä tulet sitten kesäks ajamaan ambulanssia meille! Siis what??? Ensihoitajan suu loksahti auki, silmät pyörivät päässä ja ilmaakin piti haukoa hetki. Ei, eihän Ensihoitaja ambulanssiin hakenut, vaan niitä mummoja roudaamaan päiväsairaalaan. No, kyllähän siinä niin kävi, että Peter Pan oli oikeassa ja Ensihoitaja oli kuvitellut ihan omiaan. Muutaman päivän Ensihoitaja oli sydän kurkussa ja paniikissa asian suhteen, mutta koska oli lama Suomessa töitä saanut niin nehän oli hoidettava, joten kesäkuun ensimmäinen maanantai Ensihoitaja pyöräili letit liehuen palolaitokselle ottamaan selvää mihin oli päänsä pistämässä.

Miehiä, poikia, nuoria ja vanhoja. Tuosta ovesta sisään ja mihin sitten? Enää Ensihoitaja ei muista, miten perille päätyi, mutta pian hän istui kahvihuoneessa ihmettelemässä mitä ihmettä hän täällä teki. Kakkosvuoro oli lähdössä ja kolmonen tulossa. Pienessä keittiössä riitti kuhinaa ennen kuin päivä pääsi käyntiin. Haettiin sakuvaatteet ja näytetiin pukuhuone.

Suuri yllätys palolaitokselle ja Ensihoitajalle oli se, että Ensihoitaja oli talon historian ensimmäinen naispuolinen ensihoitaja, koko toimialueen toinen. Mitä sitten, minähän näytän, että pärjään. Housun lahkeet rullalle ja takin hihat viikaten niin kyllä se tästä. Kyllä Ensihoitaja pärjää, kun niin päättää.

Nyt - se suuri hetki - siellä se piipaa auto kiilteli tallissa sinivilkut katolla. Tai niitä oli siellä useampikin. Oikeasti tällöin Ensihoitaja oli niin paniikissa, että toivoi olevansa ihan jossain muualla, kuin siellä ambulanssin vieressä - vaikka haravoimassa hautausmaalla. Niin, Ensihoitaja ei vielä tuolloin tiennyt, että kohta hän olisi se "ensimmäinen, aito ja oikea Ensihoitaja" - ensihoitaja henkeen ja vereen.

Tämän näköisiä olivat ambulanssit Ensihoitajan uran alussa, kuvan ambulanssi ei liity mitenkään tarinaan

Pakkohan sitä oli mennä ja tutustua autoon. Ensihoitaja ihmetteli toki, mitä tällainen lettipäinen tytön tylleröinen teki täällä ambulanssin vierellä ihmettelemässä. Hoitovälinepakkin oli niin painava, että Ensihoitaja jaksoi sitä juuri ja juuri kantaa. Hoitovälineistä Ensihoitaja tunnisti ainoastaan verenpainemittarin ja sekin näytti erilaiselta kuin, se jolla koulu terkkari oli paineita lukukausitarkastuksissa mitannut. Apua, miten Ensihoitaja tulee selviämään tästä hengissä - kaksi kuukautta!

Iltapäivällä tuli Ensihoitajan ensimmäinen työtehtävä - hapen vaihto. Alkuun Ensihoitaja toki oli mukana kolmantena, mutta tälle vaativalle tehtävälle Ensihoitaja pääsi kuskin paikalle. Ensihoitaja, joka oli saanut ajokortin reilu puoli vuotta sitten istui tärkeänä kuskin paikalle ja ajoi auton ulos tallista. Kierretäänpä torin kautta - sanoivat pojat, näkevät kaverisi. Silloin se tapahtui - Ensihoitajan sydämessä läikähti ja hänen sisällään alkoi kyteä siemen ensihoitajaksi. Ihan hullua miettii Ensihoitaja tänään, eihän se voinut olla niin hienoa ajaa rundia kylän halki, mutta olihan se - se oli the hetki nuorelle Ensihoitajalle, vaikka paljon on tapahtunut ja käsitykset muuttuneet niin siitä se kuitenkin alkoi - elämä ja kasvu Ensihoitajaksi.

Ambulansseja, joka lähtöön. Kuvan ambulanssit eivät liity tarinaan