On tämä kesä kiireistä aikaa, kun ei meinaa näiden tarinoiden kimppuun keretä ollenkaan. Edelliseltä Neljänsuora kiertueelta on vielä Viinijuhlat tarinoimatta. Viime tarinahan loppui siihen, että Ensihoitaja suuntasi uljaan ratsunsa aurinkoiselta Juvalta kohden sateista Kuopiota. Satoi, melkeen koko matkan Juvalta Kuopioon - välillä enemmän ja välillä vähemmän. Joissain paikoin niin, etteivät sulat enää ehtineet siirtää vesimassa pois lasilta. Niin ja kuuleman perusteella se sadepilvi oli todellakin Ensihoitajan hinauksessa, koska perässä tulijoiden mukaan matkalla ei satanut - ei ollenkaan.

Leppävirralla oli pakko pysähtyä Unnukkaan - eihän Iittalan tehtaanmyymälää vaan  yksinkertaisesti pysty ohittamaan vaikka kuinka yrittäisi. Ihan itsestään käsi hakeutui vilkulle ja jalka jarrulle ja auto ohjautui Unnukan parkkiin. Mitään ei osteta - kunhan katsellaan, mutta, mutta... kassin kanssa sieltä kaupasta kipitettiin takaisin autoon. Ei Ensihoitaja voinut mitenkään vastustaa kiusasta, kun ihquja vaalean vihreitä lautasia myytiin alennuksessa. Mihinköhän ne vaan enää tässä asunnossa mahduttaa???

Unnukan tauon jälkeen Ensihoitaja hurautti Kuopioon hotellille ja sopivasti sateeseen tulleen tauoan aikana päätti kipaista matkustajasatamaan tarkistamaan viinijuhla-alueen ja kysymään mitenkäs siellä on tuo käytäntö tuon järjestelmäkameran käytön kanssa. Mitä? Miten mistään ei kuulu minkäänmoista musisointia ja miten täällä ei ole autoja? Ei ole todellista - sunnuntaina viinijuhla-alue oli kiinni. Paras juhlapäivä. Ihan hömelöä. No, olkoon ehtiihän sitä huomenna. Seuraavaksi kipinkapin syömään paikallisten ystävien kanssa.

Paljon myöhemmin Ensihoitaja palasi hotellilleen ja suuntasi huoneeseensa. Muuten, viimeksi kun Turussa Ensihoitaja sai ihan surkean hotellihuoneen niin nyt kävi tuuri, standard huoneen sijaan superior, kun muita parivuoteellisia ei ollut jäljellä. Olivat ajatelleet, ettei yksin matkaava tarvitse parivuodetta ja olivat meinanneet sijoittaa Ensihoitajan tavan sängyllä varustettuun huoneeseen. Mutta koska parivuoteita oli vielä vapaana päätti hotellin respa antaa Ensihoitajalle paremman huoneen sillä leveällä sängyllä ;-) No, ei kyllä tuo superior taso Ensihoitajasta ollut kovin kummoinen tavan huoneeseen nähden - kylpytakki ja pikkupesuaineet. Niin ja toki sijainti ylhäällä. Mutta toisaalta - tällä kertaa ainakin vessan ovi mahtui avautumaan kunnolla ;-) Siivoamisessa olisi kuitenkin tälläkin kertaa ollut toivomisen varaa - mitä lie möhnää oli sängynreunasuojassa, kyllähän tuo olisi pitänyt huomata ja vaihtaa puhtaaseen.

Hotelliyö on aina hieman huono ja aamiaiselle pitää herätä kesken unien, koska aamupalan tarjoilu loppuu arkena kymmeneen. Eikähän tuo aamupala edes ollut kovin kummoinen - mitään kevyttä Ensihoitaja ei sieltä löytänyt - ei etsimälläkään. Suoraan sanoen, aamupala oli totaalinen pettymys. Puoliraaoiksi jääneitä pekoneja, ylikypsiä kananmunia... Leikkelepöydän metvursti maistui kamalalle ja juustoissa ei ollut minkäänmoista valinnan varaa. Myös mysliä ym olisi kaivannut. Paras anti aamupalassa olikin pikkuiset karjalanpiirakat ja rahka, joka olisi kyllä kaivannut sekaansa jotain muutakin, kuin hedelmäsalaattia, jonka omenat oli unohdettu kuoria. Eipä tullut syötyä ylikylkiensä, kun ei tarvinnut santsata. Karjalanpiirakat ja rahka nassuun ja kaakaokuppi kainaloon. Mitäs sitten - tutustumaan uudistuneeseen Kuopion keskustaan ja torin alle rakennettuun.

Reipas ja kostea kävely keskustaan, jopa täältä löytyisi jotain kivaa - ennen aina löytyi. Ei - ei mitään, uusia muistikortteja Anttilasta, koska pari edellistä iltaa oli täyttänyt entisen ja vielä ei ollut ehditty siirtää kuvia varmuuskopiointiin. Missä ihmeessä ne kaikki ennen niin kivat ja poikkeavat jutut olivat vai oliko vaan käynyt niin, että keskustan aktiviteetit olivat siirtyneet kaikki Matkukseen? Mutta kauppahalli - sieltä voisi ainakin ostaa juustomyymälästä juustoja ja salaameja.... mutta mitä ei siellä enää ollutkaan koko kauppaa ja kun Ensihoitaja oli niin varustautunut ostoksiin.

Koska kaupungilta ei löytynyt sen kummempaa ostettavaa niin tässä välissä voisi varmastikin lähteä hotellille ottamaan päivätorkut. Ei muuta kuin kipin kapin peiton alle, että illalla jaksaisi kuunnella musisointia. Ja hyvät torkut Ensihoitaja ehti ottaakin ennen valmistautumista iltaan.

Ensihoitaja katsoi ikkunasta ulos ja sääennustetta - voi ei sadetta. No corea päälle ja sadeviitta mukaan ja se järkkärilaukkuun - jospa sen saisi mukaan kuitenkin. Reippaasti kohden satamaa ja juhlia. Viideltä aukesivat portit ja Ensihoitaja oli siellä varmaan jo neljältä...hei, saakos alueelle tuoda järkkärin? Ai, eikös se ole ihan tavallinen kamera? No, on mutta se on niin kun se sellanen missä niitä putkia voi irrottaa ja vaihtaa. Joillain festareilla ne on kokonaan kielletty ja joihinkin ne saa tuoda luvan kanssa. Mitenkäs teillä? Rouvat kopissa soittivat johonkin ja sieltä kerrottiin, että Neljänsuora oli jo asiasta kysellyt ja kyllä ne kamerat saa tuoda. Niin, taisi Ensihoitaja kysellä asiasta poikien livessä - kiitos pojat, että hoiditte asian. Ensihoitaja sai kameran alueelle ja kuviakin sateesta huolimatta ;-)

Koska kerta tänne oli tultu niin ei muuta kuin sisään ja lavan eteen porttien auettua. Muutama tosi innokas Siltsu fani tuli sisään samalla, muuten alue oli tosi hiljainen - ja sateinen. No, ei muuta kuin sadeviitta niskaan ja odottamaan, että keikka alkaa - sadesuojaahan alueella ei ollut kuin alkoholiteltta tai etukäteen varatut viinituvat. Siinä keikkaa odotellessa kävi lavalla välillä tekniikkaa pelastelemassa bändin jäseniä ja tekniikan jäseniä, koska sade sen kuin yltyi. Puoli tuntia ennen Neljänsuoraa lavan edusta alkoi täyttyä tutuista ja tuntemattomista naamoista. Sadeviittoja vedettiin valmiiksi päälle ja kameroita viriteltiin valmiuteen - nyt kun ei satanut piti räpsiä kiireesti kuvia. Eipä se sateeton aika kovin pitkään kestänyt, mutta onnistuihan tuo kuvaaminen tuolta sadeviitan helmastakin - mitä nyt joihinkin kuviin tuli linssiin jääneitä sadepisaroita mukaan ;-)

Tänään vedettiin suoraan eilisen ohjelmistolla - molempien esiintyjien osalta. Sade hieman latisti tunnelmaa ja varsinkin tauko Neljänsuoran ja Sillanpään välissä. Pari tuntia lisää sateessa ilman mitään järkevää ohjelmaa... Ei toimi tuollainen viinijuhlahomma. Nopeammin pitäisi pystyä esiintyjiä vaihtamaan niin väki jaksaisi. Nyt useampikin Neljänsuora fani jätti Sillanpään välistä, kun ei viitsinyt odotella paria tuntia sateessa hänen vetoaan. Ensihoitajakin oli jo antaa periksi, mutta onhan Siltsu sen verta hyvä, että piti pitää pintansa kaatosateella ja odottaa.

Ensihoitajalla alkoi jo turnausväsymys painaa. Kolme iltaa ja yötä menossa ja välissä yksi päivä keikka. Unet vähissä ja sama ohjelmisto kaikkialla - jotain uutta olisi kaivannut, että olisi jaksanut ihan täysillä vielä tämän viimeisenkin illan. Edelleenkin Ensihoitaja jaksaa ihmetellä miksei keikoilla koskaan soiteta - siis kenenkään oikeastaan) niitä vanhoja ja hyviä kappaleita. Niin Jarilla kuin Neljänsuoralla on vaikka kuinka ja hyviä kappaleita tuolla aiemmilla levyillä. Toki uusia halutaan soitella, mutta sekaan voisi aina mahduttaa muutaman vanhan - eri kappaleita eri päivinä.

Mutta näihin ihmettelyihin tällä kertaa - kohta pitää valmistautua Eija Kantolaa katsomaan. Ensimmäistä kertaa ihan livenä - edellinen yritys kuihtui alaikäisyyteen, joten siitä on jo aika kauan ;-) Oli muuten kesäillan valssin kuvauksista kyse, ja kun kuvaukset olivat ravintolassa eihän Ensihoitaja sinne päässyt. Serkkupojan kanssa kuunneltiin rantakallioilla ikkunoista kaikuvaa musisointia. Nyt pääsisi mukaan alaikäisenäkin - on nuo Lintsin tanssitorstait ihan mahtavia ja tällä kertaa näyttäisi, että säästytään ihan kuivanakin ;-)