Pitäisikö tässä taas tai pikemminkin viimeinkin naputella uutta tarinaa keikoilta. Siis ihan totta nyt on päässyt varmaan jo puolet keikoista ja niihin liittyvistä jutuista unohtumaan, kun tästäkin keikasta on jo melkein kaksi kuukautta. Mutta pistelläänpä nyt tänne bittiavaruuteen muutama sananen ja vähän enempi kuvia tai toisin päin. Nyt olisi vuorossa tanssi

viikon päätösristeily Suomen Turusta punaisilla laivoilla.

Ihan heti Ensihoitaja ei muistakaan, että Neljänsuora olisi esiintynyt laivalla viikonloppuna. Nyt esiintyi ja toisena tähtenä lavalla loisti takavuosien tangokuningatar Arja Koriseva. Taisi siellä olla jokin housebändikin, mutta me keskitimme voimamme Neljänsuoraan. Toki Arja Korisevakin oli kiva nähdä, koska edellisestä kerrasta oli jo vuosikymmeniä - olisikohan ollut -94, kun Ensihoitaja näki Arja Korisevan Rakastunut nainen kiertueella. Johan se oli aika nähdä tuokin täti lavalla uudelleen. Mutta eihän se Arja ollut mihinkään muuttunut. Sama naurun rätkätys kuului lavalta.

Niin, koska Grace lähtee satamasta kovin myöhään ja Arja esiintyi illan ensimmäisenä artistina, niin kovin myöhään aloitti meille Neljänsuora - puoli yhden maissa yöllä ja siihen pari settiä soitantoa niin kyllä oltiin keikan jälkeen jo ihan valmiita petiin.

Neljänsuoran keikoilta tuttuja ei lavalla hirveästi nähty, mutta siihen meidän viereen niitä muutama putkahti ja keikan edetessä koko tanssilattia täyttyi kuulijoista. Toki laiva oli aikalailla täynnäkin näin lauantairisteilyllä, mutta yllättävintä oli, että ihan siihen Antin mikrofoonin eteen keräytyi iso äijälauma huutelemaa, että vedetäänpä Yksi päivä ja yksi yö. Vai oliko se tuo biisi, mutta tollanen vanha ja hempee kuitenkin ;-)

Siinä se keikka eteni ja niskat vääntyivät nurin. Ensihoitaja ei edelleenkään tajua miten ihmeessä lavasta on pitänyt tehdä niin korkea ja sitten vielä läpsäistä päälle semmoinen korkea kaide. Ihan hirveän vaikea nähdä sinne lavalle ja vielä vaikeampi kuvata sinne lavalle. Tallaisella tyngällä varrella ei oikein riitä sen kaiteen yli vaikka suorilta käsiltä niitä kuvia rapsisi. Toivottavasti ei noin korkeaa lavaa enää ikinä tehdä millekään laivalle tai muuallekaan. Puolimetriä alemmas - kiitos - silloin ei olla vielä liian alhaalla, muttei myöskään tarvitse tehdä venymisen Suomen ennätystä.

Jep - vauhtia keikalla riittää. Bändin loman jälkeen toinen keikka eli vielä ei väsymys painanut lavalla eikä lavan edessä. Tai no, pakko tunnustaa, että hieman väsytti, koska Kouvolan keikalta oltiin kotiuduttu aamulla ja nukkumaan keretty valehtelematta kuuden maissa. Ei tällä iällä enää oikein jaksa kahta iltaa perätysten - varsinkaan tuollaisia aamuyön pikkutunneille venyviä öitä. Kyllä vaan olisi kivempi, jos nämä keikat voisi aloittaa aiemmin.

No, tanssiristeilyhän ei olisi tanssiristeily, jos soitto ei soisi. Näin myös paluumatkalla oli tanssin opetusta ja musisointia. Taas Neljänsuora Arjan jälkeen. Ja tässä olikin sitten surkein juttu reissussa. Arjan keikka venyi ja venyi ja lopulta Neljänsuoralle jäi paltiarallaa 30 min aikaa esiintyä, koska laiva oli jo melkein satamassa. Tämän myötä myös nimmarin jako oli nimi korttiin ja heippa, koska laivasta junaan on liikuttava suhteellisen ripeästi. Ensihoitaja ei ymmärrä tätäkään. Koko päivä laivalla hengaillaan, eikä siellä ole  mitään tekemistä. Sitten esiintyjät esiintyy ihan viime tipassa laivan tullessa satamaan. Voisiko vaikka tuntia ennemmin aloittaa sen keikan niin ihmiset ehtisivät nauttia siitä keikasta ja rauhassa poistua laivasta - silloinkin, kun liikkuvat noilla julkisilla aparaateilla? Sama kehitysidea koskee ihan jokaista laivaa, jolla tähtiesiintyjiä esiintyy. Viikkari, Silja, Tallink, Eckerö... voi kun tekisitte tälle jotain.

Taas voi siis todeta, kaikki hyvä loppuu liian aikaiseen ja tällä kertaa todellakin liian lyhyeen. Me oltaisiin niin vielä kuunneltu vähän lisää musiikkia - varsinkin Neljänsuoraa, mutta myös Arjaa. Mutta eipä auttanut itku markkinoilla vaan nimmarikortin kanssa töppöstä toisen eteen, laukku messiin hytistä ja juoksujalkaa kohden junaa ja kotia. Arvatkaas mitä sunnuntaina tehtiin? Juu - julkaistiin kuvia, mutta myös nukuttiin. Kiva reissu taas, mutta - huh - kyllä sunnuntaina uni maittoi.